Työpäivän aikana rakennuttajan rooli sisälsi navigaattorin tehtäviä. Ensin suunnistusapuja soitti styroksin tuoja, joka oli eksynyt ja jolla oli purkumahdollisuus vain kuskin puolelta autoa. Ajatin kuskia puhelimessa pitkin Toiviota, koska yhdistelmä oli saatava tontille purkupuoli naapuriin päin. Siinä tuli rahtarille Toivio tutuksi. Hetkeä myöhemmin soitteli Kiitolinjan kuljettaja. Hänellä oli matkassaan käyttövesijärjestelmä ja lattialämmitystarvikkeet. Tällä kertaa kuski ei ollut hukassa, vaan tarkentavat ohjeet riittivät. Mikähän virasto saisi meidän kujan näkymään karttapalveluissa?
Töistä lähdettyäni poikkesin tyttöjen kanssa tontilla. Mursketta oli ajettu koko päivän kaivurin ja mittamiehen tehdessä täyttöjä ja illan suussa suurella vaivalla muurattu sokkeli oli lähes kokonaan murskeen peitossa. Sisäpuolellekin oli keritty heittelemään kahteen osaan kolmesta murskeet odottelemaan huomista täryä ja tiivistystä. Kaivonrengas oli laitettu paikalleen, suojaputkineen päivineen. Näillä miehillä homma etenee ajatustakin jouheammin.
Soittelin alkuillasta Haavistolle kertoen talkoosuunnitelmistamme koskien vappua. Haavisto lupaili hommien olevan sisäpuolisten täyttöjen osalta siinä vaiheessa, että isäntä ja emäntä pääsevät talkooväkineen styroksipalapelin kimppuun vapun viettoon. Toivottavasti aikataulu pitää. Ehtona mainittiin termoskahvit ja munkit aamu yhdeksään mennessä tontille tarjoiltuna. Eiköhän tuo onnistu! Illan suussa kävin noukkimassa vielä arvokkaimmat osat käyttövesijärjestelmästä ja lattialämmityksestä talteen.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Nyt siis pitää tehdä styroksipalapeli teoriassa valmiiksi, jotta käytännön tekemiseen riittää viikonloppu, hermot ja huolellisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti