torstai 15. huhtikuuta 2010

Anturat koskettaa maata

Olin taas aamulla raksamiesten vuorokausirytmin mukaisesti liikenteessä. Tällä kertaa jopa niin aikaisin, että oli poikettava odotellessa Pirkkalan ABC:lle aamiaiselle toisten rakennusmiesten seuraan. Puoli kahdeksan aikaan oli treffit muurariguru Ollin kanssa tontilla.

Tontilla totesimme akuutin tarpeen työnaikaisille aputarvikkeille. Onneksi Olli oli ollut kaukaa viisas ja ottanut mukaansa ensimmäisen päivän tarpeet suoraan omasta varastostaan. Lienee muurariguru mennyt aiemminkin kaupunkilaiskollin tontille todeten, että laudat, naulat ja muut oheistarpeet puuttuu. Tartuin puhelimeen ja tein mystisen tilauksen: "Terve, täällä Suhonen. Laitatko tulemaan 300 metriä nelituumasta, kilometrin kasin salkoja, metrin välirenkaan, sileän kannen kuussatasella reiällä ja teräskehyksellä, viiden tonnin kannen sekä käsin lyötäviä kuuskymppisiä ja satasia - kymmen kiloa kumpiakin?". Puhelimesta kuului vastaus: "Sinkittyjä vai". "Jaa ne salot vai - ei kun ihan harjaterästä.". Ääni puhelimessa kuullosti huvittuneelta vastatessaan: "Ei, kun ne naulat."

Olli tiesi myös kertoa, että nyt olisi oikea aika tilata mittarointi Tampereen Vedeltä. Soitin laitokselle heti 8:30 ja pelon sekaisin tuntein tiedustelin mahdollisuutta saada vesimittari asennettua ennen maanantaita. Yllätykseni oli melkoinen, kun asennus luvattiin jo samalle iltapäivälle, kunhan mittarin asennuspaikalle on merkattu tuleva lattian korkeus. Mahtavaa palvelua Tampereen Vesi!

 Vesimittari.

Illalla oli vihdoin aikaa käydä ihmettelemässä Ollin porukan aikaansaannoksia. Anturat olivat jo paikallaan ja betonit siististi anturoiden sisässä - OHO! Ja tulipa siitä iso - OHO! Autokatoksen anturat olivat jääneet vielä odottelemaan lisää Formex-muotteja. Meistä oli superhupaisaa hypätä anturoiden yli taloon sisään ja käydä eri huoneissa.

Virallinen kuva: Tytöt ja Maria omissa huoneissaan.

Nyt rakennuttajan mieli saa hetken levätä. Ollin porukka hoitaa homman - varmasti.

7 kommenttia:

Salla kirjoitti...

Me käytiin ihailemassa pohjia, joiden mukaan talo on ISO. :)

Kiitos blogista, käyn täällä päivittäin ja hihittelen Peten verbaliikalle, mutta kommentteja ei joka kerta ehkä heru, kun koitan pitää oman blogin pienellä piirillä ja täällä ei voi jostain ihmeen syystä valita anonyymiä viestin jättöä vaan on pakko kirjautua johki palveluun (googletilille mun kohdalla), että saa naputeltua viestin ja mä en tiiä pääseekö sit mun profiilin kautta mein blogiin. Toisaalta kyllä luotan tän blogin lukijoihin.... :) Voiskohan tätä kohtaa koklata muuttaa jostain blogin säätönamiskoista?

salla

Unknown kirjoitti...

Tää blogi on jo nyt ehdottomasti aamun ykkösrutiini.

Pete kirjoitti...

Salla: Kiitos kommenteista :) !! Olet oikeassa, jotta nimikerkkisi linkittyy omiinkin blogeihisi. Saat suojattua sen blogisi, jos haluat.

Tatulle myös kiitokset - kivaa, kun on lukijoita.

T: toimitus

Maria kirjoitti...

Hauskaa, kun täällä on muitakin innokkaita lukijoita kuin minä!

Kiitos Sallalle ja Villelle tonttivierailusta! Otetaan pian uusiksi.

Maria kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Maria kirjoitti...

Sallalle, oranssin B:n kohdalta mut pääsee blogiisi pääsee. Saat omista käyttäjäasetuksistasi määriteltyä sen niin, ettei blogisi näy siinä. Täytyy yrittää muokata kommentointia niin, että kuka tahansa voi kirjoittaa tänne pelkällä nimellään.

Maria kirjoitti...

Mulla on taidot ruostuneet, kun enää ei onnistu tekstin kirjoittaminen vauva sylissä ilman kirjoitusvirheitä. T. Maria ja maailman hurmaavin Raksajarru