Maailman suurin pilkki

Aamutuimaan työmaalla käydessäni talon sisällä kasattiin telineitä lattioiden täydeltä. Itse mestaria ei näkynyt missään. Lienee siis niin, että telineet voi koota ilman muurariakin. Kivikuorma oli toimitettu tontille kukonlaulun aikaan. Melkein 20 lavaa kiviä odotti talon edessä nostoa rakenteilla oleville telineille. Toivottavasti reklamaationi oli mennyt perille ja meikäläisen kiviä oli kohdeltu aiempia kertoja hellemmin.

Iltapäivällä tontilla minua ja Venlaa odotti juhlava näky. Janhusen kolmekymmentä metriä pitkä pilkki nosteli haarukan nokassa puolitoista tonnia painavia harkkolavoja aamupäivällä rakennettuille telineille.

Huomenna on sitten muurauksen vuoro. Tänään rakennusmiestien aika kului aurinkoisessa säässä esivalmisteluihin. 

Suunnittelun puolella tapahtui tänään merkittävää edistystä. Pekka oli laittanut sähkösuunnitelmat sähköpostiini. Samalla Pekka lupasi pyytää tarjouksen KNX-härveleistä niiden maahantuojalta. Neljä viikkoa sitten saatu soitto kyseiseltä maahantuojalta poiki ensimmäisen tingityn tarjouksen sähkövempaimista soitettuani tarjouksen perään viime viikolla. Välitulos oli parin  viikon vasteaika ja pari tonnia liian pitkä tarjous. Toivottavasti uusi yritys tuo paremman tarjouksen tiskiin.

Perjantaipullat torstaina valun kunniaksi

Mikko soitteli aamulla ja pyysi saada muutaman nurkkakiven lainaan. Tokihan niitä saa lainata. Lupasinpa vielä hövelisti, että ei tarvitse edes samoja kiviä palauttaa. Joltain toiselta työmaalta oli nurkat vähissä. Näyttää olevan nurkkien kanssa haasteita muillakin.

Joskus alkukeväästä sokkelivalun yhteydessä sain opastusta koskien valupäiviä. Ne olivat kuulemma jollain tapaa erikoisasemassa. Tätä oppia noudattaen kävin lounaalla viemässä perjantaipullat valamista odottaneille muurareille. Hannu ja Hannun hanslankarit olivat innostuneet Mikon pienestä painostuksesta muuraamaan vielä yhden varvin kiviä ylätasolle odotellessaan betoniautoja.

Töistä päästyäni kiirehdin tontille sopimaan loppupään urakoista Mikon kanssa. Mikko oli ollut valuhommissa mukana. Koitin saada Mikon alustavasti sitoutumaan vielä salaiseen muuttopäivään. Vielä Mikko ei kuitenkaan luvannut laittaa ihan koko nimeään urakkasopimukseen. Lähetin illalla Mikolle sähköpostilla tarkemmat työkuvaukset, jotta muuttopäivän hahmottuminen saisi konkreettisia toimia osakseen. Saapa nähdä kuinka meidän muuttopäivän käy.

Autokuskikin oli aktivoitunut tänään. Roskalava oli käyty tyhjentämässä ja siirtämässä. Eilen eteen oli tullut mitä ilmeisimmin odottamattomia logistisia ongelmia.

Huomenna perjantaina tontilla ei tapahtu mitään. Valu saa kuivua rauhassa. Maanantaina tulee uusi kuorma kiviä, jota ennen rakennusmiehet pystyttävät telineensä paikoilleen.

Kuormalavojen siirtoa ja työmaan järjestelyä

Tänään odoteltiin betoniautoa. Hannu oli hanslankarinsa kanssa peittänyt aamupäivällä hanakulmien kolot havuvanerein ja tilkinnyt jäljelle jääneet reiät harkkorakenteessa, jotta betonivalu ei vuoda koloista läpi seinien. Meidän siivoushommat odotteli tekijäänsä iltapäivästä.

Pientalon rakentamisen oppaissa puhuttiin heti ensimmäisissä luvuissa työmaan järjestyksen tärkeydestä. Saapuville rakennustarvikkeille tulee olla omat paikkansa, samoin lähteville roskille ja muille tarvittaville asioille, kuten roskalavalle. Alkujaanhan meille ei edes pitänyt tulla roskalavaa, vaan työmaakoppi. Pääsuunnittelijamme Kale hymähti tämän kuultuaan ja sanoi: "Mihin sää sitä koppia tarttet? Ei ne ukot sieltä sitä taloa rakenna. Ota roskalava ja hommat sujuvat huomattavasti helpommin." Ja niin työmaakoppi vaihtui roskalavaan.

Roskalava alkaa osoittamaan täyttymisen merkkejä. Taustalla vaimon auto ja Ollin taukotupa.

Roskalavaa on siirretty jo kaksi kertaa. Ja taas sitä pitäisi siirtää. Muuten ei kaikki tarpeellinen mahdu omalle tontille. Jotta roskalavan voi siirtää, pitää siirtää tyhjien kuormalavojen pinoja. Niitäkin on siirretty jo pari kertaa. Tyhjiä kuormalavoja saattoi onneksi siirtää ilman ketjureaktion jatkumista.

Pari tuntia siivousta työpäin päätteeksi irroitti miehestä mukavan pintahien. Raksa kiilsi taas puhtauttaan ja työmaa huokui järjestyksen jämäkkyyttä.

Havuvanerilla laastaroidut kiviseinät

Olli oli tänään poissa ja työmaasta vastasi Hannu. Kokeneiden mestarien johtaessa orkesteria hommat tuntuvat sujuvan mallikkaasti. Jos joku asia jää epäselväksi, työmaalta soitetaan eikä mitään arvota. Teknisissä asioissa soi vastaavan mestarin, Heimon, puhelin. Kuvien ollessa epäselvät kosmeettisin osin, soi minun puhelin ja piipahdan lounaan sijasta tontilla - tuhat sanaa kertoo vähemmän kuin käynti työmaalla. Tällä kertaa laitettiin autokatoksen pistokepaikat kohdalleen yhteistuumin.

Työpäivän päätteeksi loput rasiat ja hanakulmat laitettu paikoilleen. Tai oikeammin Mauri tuli laittamaan hanakulmia vasta töiden jälkeen. Hannu lupasi olla paikalla ja rälläköidä kolot sinne, mihin Mauri sormellaan osoittaa. Hyvin näyttivät ukot tulevan toimeen keskenään.

Katkaisijan ja pistokkeiden rasiat piilossa havuvanerin alla.

Rakennusmiesten kanssa on mukava turista. Raksalla miehet puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä ja jos joku ottaa päähän, siitä sanotaan - suoraan. Mutkaton meininki pitää ilmapiirin puhtaana ja tarinat vuosien varrelta säilyvät lennokkaina. Tästä voisi ottaa opiksi ja viedä raksakulttuuria myös ympäripyöreisiin IT-palavereihin.

Mikkokin oli käynyt tontilla. Ollin poika ja rakennusyrityksen asioiden perusteellinen hoitaja oli tuonut telineitä työmaalle. Taas on yksi uusi työvaihe edessä. Enää ei ukot ylety muuraamaan ilman telineitä.

Telineitä odottamassa kasaamista.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Muistan itse isoon ääneen sanoneeni: "Meidän raksalla ei sähköjen takia tarvitse roilottaa senttiäkään seinää. Suunnitellaan asiat etukäteen ja laitetaan putket seinien sisään.". Ja näin kävikin - ainakin melkein. Tasoeron seinään oli kuitenkin pakko painaa kolo rälläkällä. Eipä tullut pieneen rakennuttajan mieleenkään, että siinäkin on paikka viidelle rasialle eikä kulkua johdoille oltu suunniteltu mistään.

Roilotut rasiat.

Pääsin illalla nauttimaan kauniista kevätauringosta ja siivoamisesta. Kannoin rikkinäiset kivet roskalavalle ja siivoilin saavin ja lapion kanssa rasiolle tehdyistä koloista tulleet kivikasat pois lattioilta. Illalla totesin Marialle, että meillä on tontilla siistimpää kuin kotona.

Muurari muurasi taloa - ja autokatosta

Tänään meille nousi autokatoksen seiniä. Seinien nousu loppui, kun kivet loppuivat. Onneksi kivet riittivät valukorkeuteen asti.

Autokatos hahmottuu.

Mauri oli käynyt aamulla tontilla tarkoituksenaan laittaa hanakulmat paikalleen. Muurarimestarin ja LVI-sensein koulukuntien näkymyserot olivat kuitenkin olleet sen verran kaukana toisistaan, että Olli oli lähettänyt Maurin takaisin kotiin ja toivottanut tämän tervetulleeksi taas huomenna. Mauri totesi, jotta ei niitä kulmia sellaisiin rotankoloihin saa laitettua, kun taas Olli ei tiennyt millaisia reikiä seinään oli tarkoitus tehdä. Tapahtumat olivat edenneet hyvässä hengessä. Pekka piipahti myös mestoilla. Loput punakynät oli piirrelty seinille.

Ulkoseinät odottelevat reikiä sähkörasioille.

Muurari- ja sähköspesialisti Hannu soitteli vielä iltapäivästä ja varmisteli rasianpaikkoja. Huomenna tiistaina on tarkoitus laittaa rasiat paikalleen. Aikataulun puitteissa kaikki olisi ollut kunnossa valua varten jo alkuviikosta, mutta betonia oli tarjolla vasta torstaina. Pari lyhyempää rakennuspäivää ei varmaan haitannut kuin hivenen minua. Teoriassa talon olisi kuitenkin saanut valmiiksi aiemmat tyhjäkäynnit huomioiden nyt jo neljä päivää aikaisemminkin.

Kävin töiden jälkeen tontilla tarkastamassa tilukset. Vielä viime perjantaina puuttuneet ikkunat olivat nyt paikoillaan. Rälläkkä oli laulanut. Päivän päätteeksi Hannu-vaari ilmoitteli, että roskalava tullaan tyhjentämään ja siirtämään keskiviikkona. Siivoushommat täytyy viimeistellä ennen sitä. 

Ikkuna-aukko tehtynä muurauksen jälkeen.

Sateinen siivouspäivä

Tänään iltapäivällä oli aikaa ja tarve käydä siivoamassa tontilla. Roskalavalle siirrettävä kivikasa talon sisällä oli ehtinyt kasvaa yllättävän isoksi. Yritimme Marian kanssa arvailla, että mitkä kivistä olivat säästettäviä "osakiviä" ja mitkä saattoi heittää lavalle.

Venla ahkeroi siivouspuuhissa.

Siivouksen lomassa oli aikaa tunnelmoida nousevien seinien sisällä. Katselimme Marian kanssa ikkunoista näkyviä maisemia ja mitailimme onnellisena kotimme sisätiloja.

Näkymä ruokailutilasta olohuoneeseen.

Illansuussa sovin vielä Maurin ja Pekan kanssa alkuviikon töistä. Pekka lupasi tulla merkkaamaan loput rasiat ja Mauri laittamaan hanakulmat paikalleen ennen valua.

Metrin virhe aukkomitoituksissa

Aamulla selvisi, että Kalella oli käynyt hulimattomuusvirhe aukkokuvissa. Aukkojen alareuna oli merkattu osaan taloa tasan metrin liian korkealle. Ikkunoista olisi tullut kauniita kattoikkunoita kuvissa olleilla mitoilla. Laitoimme Ollin kanssa aamulla aukot kohdalleen kuviin ja Marko pääsi rälläkän varteen tekemään ikkunoille paikkoja.

Soittelin Ollin ohjeistaman myös Lakalle. Varmistin, että kattotuolit olivat menneet jo varmasti tuotantoon. Toimitusaika on muutama viikko ja aikataulu näyttää jo kireältä. Onneksi Olli piti asiasta huolen. Jani Lakalta lupasi laittaa kattotuolit tilaukseen välittömästi. Hyvä Olli! Olli pyysi hoitamaan myös sähkärin ja putkimiehen paikalle. Valu pukkaa päälle alkuviikosta ja rasiat sekä hanakulmat pitää asentaa paikoilleen ennen sitä.

Saapuessani iltapäivällä paikalla olohuone oli hahmottunut jo miltei kokonaan. Makuuhuoneen ikkunastakin näkyi ulos, samoin työhuoneesta. Pikkuhiljaa koti alkaa hahmottua. Rakennuttaja tunsi suurta onnea saapuessaan iltapäivällä paikalle grillilihoineen ja asian mukaisine virvokkeineen. Aurinko paistoi ja talo oli noussut taas silmissä.

Näkymä terassilta olohuoneeseen. Takana työhuoneen ikkunan alareunaa.

Laittaessani juomia nerokkaan suunnitelmani mukaan saavilliseen kylmää vettä huomasin naapurikiusaamisen jo alkaneen. Takapihan pojat olivat harjoitelleet tarkkusammuntaa ilmakiväärillään meikäläisen saaviin. Pari pientä tarkkareunaista reikää saavin alareunassa pitivät huolen siitä, että saavissa ei pysynyt vesi. Tuumailin, että täytynee hommata pojille oikeita ilmakivääritauluja ja haastaa heidät ampumakilpailuun. Onneksi muuraussaavissa pysyi vesi ja juomat saatiin kylmään.

TV-huoneen terassille katettu päivällinen.

Ollin porukan kanssa oli mukava tarinoida ja ottaa eväitä saavista ja grillistä. Pari tuntia vierähti vikkelästi ja rakennusmiesten emännät soittelivat miehensä kotiin. Minä jäin istumaan iltaa terassille nauttien helteisestä perjantai-illasta ja oman kodin rauhasta. Yksin ei minun kuitenkaan tarvinnut istua. Ensimmäinen terassivieras oli Mika, joka saapui mopollaan seurakseni pian rakennusmiesten lähdettyä nauttimaan kesästä. Hiukan ennen Mikaa paikalle kaartoi sähkömiehemme Pekka, joka tuli merkkaamaan rasianpaikkoja ulkoseiniin. Makuuhuoneen päätyseinä piti mitata millilleen, jotta rasiat ja kytkimet osuvat kauniisti kalusteiden taakse.

Uusi virallinen kuva.

Kolme puuttuvaa ikkunaa ja "käykää peremmälle"

Helteisen torstain aikana pystytysporukka oli urakoinut muutaman varvin harkkoja ympäri taloa. Parhaassa kohdassa seinää oli syntynyt jo pitkälle toista metriä. Minä pääsin tontille tarkastelemaan työn edistymistä vasta kuuden aikaan illalla. Ohjelmassa oli grillin pesu, puutarhakalusteiden nouto Aurinkolasta tontille ja tiluksien tarkastus. Maria auttoi grillin pesussa, tytöt leikkivät aurinkoisessa puistossa ja tulevat naapurit poikkesivat tontilla. Seinien takaa ei enää nähnyt etupihalta takapihalle, joten oli kerrassaan juhlavaa kutsua arvon vieraat "peremmälle". Raksakuulumisia vaihtaessa vierähti mukava tovi. Samalla tuli grilli putsatuksi ja tilukset tarkastetuksi.

Illan suussa kävin hakemassa vielä puutarhakalusteet huomista pystytysporukalle järjestettyä grillispektaakkelia varten Aurinkolasta. Paluumatkalla tajusin, että meiltä taisi puuttua muutama ikkuna HALLI:sta ja VH1:stä. Päästyäni tontille puutarhakalusteineni totesin näkömuistini olleen erehtymätön. Kolme 30 sentin korkeudelta alkavaa ikkunaa loisti poissaolollaan. Viritin herätyskellon soittamaan aamulla seitsemältä ja päätin kilauttaa Ollille heti herättyäni. 

"Nää on mun kivet"

Puolitoista viikkoa rakennuttaja, isäntä, projektipäälikkö ja työmaan aikatauluttaja on kärvistellyt kotonaan ja ollut pistoksissa, kun tontilla ei ole tapahtunut mitään. Samaa aikaan naapurien nousevat seinät ovat kirvoittaneet pienet kilpailuhenkiset tunteet pintaan. Ikävä rakennustouhun keskelle ja tontille on ollut siinä määrin kova, että isäntä on viettänyt sokkelin reunalla pari kesäisen lämmintä alkuyötä ihan vain istuskellen ja nuuskien ilmaa Toivion tähtien alla.

Tänään se kuitenkin vihdoin tapahtui. Ensin soitti Lakan kuski kärryt täynnä meidän kiviä: "Missä se Ojakuja on?". Totuttuun navigaattoreista tuttuun tapaan ohjasin kuljettajan perille - Hämeenlinnasta asti. Sitten soitti Olli. Tontilla tarvittiin 200 metriä vajaasärmästä, 100 metriä kakkosnelosta, muutama paketti pikanauloja ja yksi tonnin säkki "äs satasta". Pikanaulat jouduin varmistamaan Toikkoselta, mutta muut tarpeet osasin tilata jo vanhan tekijän elkein. 

Iltapäivällä palo tontin reunalle oli hirmuinen, mutta työt Savonlinnassa pakotti jakamaan vastuuta emännän suuntaan. Maria huolehti siis päivän kuvista. Kymmenessä kuvassa näkyi enemmän ihmisiä kuin kaikissa aiemmissa kuvissa yhteensä.

 Vaari, Mummo, Pihla ja linjalangoin koristeltu TaloSuhonen.

Päivän etenemä kirjattiin muuratuksi kuistin pilarin puolikkaaksi ja asennetuiksi linjalangoiksi sekä vastaanotetuiksi kiviksi leviteltynä pitkin lattioita. Erittäin  mahtavaa!

Kivet rivissä olohuoneessa.

Puolikas pilari ja meidän kivet.

Talo Suhonen tarjoaa vesipatsaan ennen lattiavalua

Ajoin perjantaina aamulla tontille intoa puhkuen.  Oli pakko mennä katsomaan lattian alle jääviä rakenteita päivänvalossa. Poistin samalla reunanauhaa paikallaan pitäneet tuet lattiavalun tieltä. Yöllä oli ollut pakkasta. Eristeharkot olivat liukkaat ja aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta.

Matkala etelän konttorille soitin Pekalle ja pyysin häntä käymään lisäämässä kaksi eiliseltä unohtunutta lattia-anturia paikoilleen. Pekka lupasi käydä laittamassa homman kuntoon ennen kahta. Ennen kymmentä soitteli Mauri, joka pyysi tilaamaan uuden vesimittarin. Talo Suhonen ja isäntä itse oli tarjonnut lähitienoolle kasteluvettä useamman metrin korkean vesipatsaan siivittämänä heti auringon sulatettua jäätyneen vesimittarin. Soitin Tampereen Veteen ja tilasin uuden mittarin. Itsepähän jätin sulut väärään asentoon eilisten kurakakkujen jäljiltä.

Puolen päivän aikaan minulle soitti sähköhärveleiden maahantuoja Niko. Nikolla oli asiaa tarjouksesta, jonka tulemme saamaan ensi viikolla toiselta sähköurakoitsijalta. Meriselitys laitteiden korkeammasta hankintahinnasta verrattuna saksalaiseen verkkokauppaan kuulosti hivenen merisuolaiselta, mutta ystävällinen suhtautuminen hintapolitiikkaan puolin ja toisin vei keskustelua hyvään suuntaan. Ensi viikolla nähdään kuinka suuri pommi KNX-härveleistä isännälle putoaa. Puoli kahden aikaan iltapäivällä betoniauton kuljettaja oli eksyksissä. Hoidin tottuneesti navigoinnin ja jäin jännityksellä odottamaan kotiinpaluuta ja tontille pääsyä.

Kahden jälkeen päästelin Polon putki punaisena Tampereelle ja olin tontin reunalla tasan neljältä. Lattiahommissa seisoi neljä miestä. Yksi ohjasi betoniauton valuletkua voimarasiallaan ja loput kolme näyttivät pesun kestäviltä HD-miehiltä. Huikkasin toisen miehistä jutulle. Saimme kiitokset hyvin tehdyistä pohjista. Betoniakin oli kuulemma osattu tilata sopivasti ja hommat sujuivat hienosti. Erittäin mahtavaa!

Työkekkereiden takia olin estynyt jäämään paikalle sen pidemmäksi aikaa, mutta aamuyöstä taksi keskustasta Vihilahteen maksoi 28 euroa. Oli aivan pakko kiertää pilkkopimeässä tontille katsomaan lattiavalua. Lätäköt olivat siellä missä pitikin, eli kaivojen päällä. Näyttivät kaadot olleen illan aikana kohdillaan myös Hakilla ja Masalla.

Kävimme lauantai-iltana tontilla koko perheen voimin ihastelemassa perjantaisiä työn tuloksia.

WAU - meillä on lattia!

Tanssitaanko?

Torstai on toivoa täynnä - ja lopulta ystävät pelastavat

Kurvailin hyvissä ajoin tontille Maurin avuksi surrailemaan lattialämmitysputkia kiinni teräsverkkoon. Tontille saapuessani sähkömies Pekka oli laittamassa putkia teräsverkon alle. Lattia-anturit ja saareke vaativat johtojen vientiä lattian alle. Juha-vaarin tultua apuihin aloimme laittelemaan koroketassuja verkon alle. Pari tuntia meni todella  nopeasti ja ymmärsin eilisiltaisen positiivisen näkökulman asioiden tolaan olevan rankasti ristiriidassa todellisuuteen.

Maria soitteli kahdeksan aikaan ja kyseli meininkiä. Totesin, että kusessa ollaan. Asennushommia oli niin pitkä lista, että isäntääkin hirvitti: varaston teräsverkko, 800 koroketassua, 1000 surrilankaa, 150 metriä reunanauhaa, parikymmentä läpivientiä ilman uretaania ja kaivojen passaus paikalleen sementin avulla.

Puoli tuntia myöhemmin aurinko alkoi laskea taivaalla ja fiilikset nousta isännän mielessä. Tontin reunalle ilmestyi Pepe. Hetkeä myöhemmin paikalle tuli Teemu. Sitten jostain ilmestyi Ville ja ennen yhdeksää Ekokin oli mestoilla. Maria oli laittanut hätäapuviestin eteenpäin.

Eko pursotti tusinan verran uretaanipulloja tyhjäksi tilkkien styroksien läpivientejä. Ville asensi varaston teräsverkon ja autoi minua asentamaan korokkeita nostelemalla teräsverkkoa. Teemu surraili Juhan kanssa lattialämmitysputkia. Sitten minä asensin kaivot Maurin kanssa kurakakkujen päälle Pepen, Teemun ja Villen laittaessa korokkeita. Viisi minuuttia yli yhdeksän luulimme olevamme maalissa - pieleen meni.

Muistin sen 150 metriä reunanauhaa. Päätimme ryhtyä toimeen ja laittaa nauhat kiinni Sika-massalla suunnitelmien mukaan. Kolme tuubia Sikaa vaati uretaanipistoolin, jota meillä ei ollut. Kaupatkin olivat menneet juuri kiinni. Teemu ajoi kotiin hakemaan pistoolia. Ensimmäinen tuubi massaa tyhjeni ja vasta viidennes reunanauhasta oli paikalla. Pikana suunniteltu työtavan muutos tuotti tulosta ja massa riitti maaliin asti. Reunanauha oli paikallaan yhdentoista aikaan. Siivoilimme Pepen kanssa paikat vielä kuntoon - hyvältä näytti.

Laskin talkootunteja kertyneen kaikkiaan 180. Ammattilaist laskivat urakan 120 tunnin arvion mukaan - pidin arviota liioitteluna - pieleen meni - taas.

Torstai oli toivoa täynnä, mutta ilman ystäviä rakennuttajat olisivat olleet tänään hädässä.

Surrilankaa, surrilankaa ja surrilankaa

Aamupäivällä tulin siihen tulokseen hommien oltua oletukseni mukaisesti sen verran hyvässä vaiheessa, että vahvistin lattiavalun - tai yritin vahvistaa. Ensin ennakkovarasin betoniautot kahdeksi iltapäivällä perjantaina. Sitten lattiamies sanoi, että menee liian myöhäiseksi. Sitten Heimo auttoi ja sain paremmat lattiamiehet kahdeksi, jonka jälkeen betoniauton kello kahden varaus oli jo mennyt. Sain uuden auton neljäksi ja pienen säädön jälkeen toisen betonifirman autot paikalle jo kahdeksi. Toimihan se - lopulta! Tilasin lattiamiehet tietämättä sukunimiä tai kännykkänumeroita. "Hakki ja Masa hoitaa" - totesi Heimo. "Ne on tehny näitä hommia 90-luvun alusta" - komppasi Mauri.

Iltapäivästä lattia täyttyi taas tekniikasta. Mauri laittoi suurimman osan lattialämmitysputkista paikoilleen ja kiinnitti ne höpöselleen. Meidän hommaksi jäi sovitusti hoitaa lopullinen kiinnitys surrilangalla surrikoukkua apuna käyttäen. Kumpaakaan surri-alkuista sanaa en ollut aiemmin kuullut. Mauri opetti meitä yksitellen kädestä pitäen koukun ja lankojen käytössä. Hölmistyneitä ilmeitä riitti.

Ensihölmistyksen jälkeen Maria ja Teemu surrailivat, Juha asensi varaston lattiastyroksit ja minä leikkailin loppuja teräsverkkoja, siivosin, mittasin väliseinät sekä tarkastin viemärien ja vesiputkien paikat. Illan päätteeksi huoneistoala oli peitetty kokonaisuudessaan teräsverkoilla ja lattialämmityskaapelit peittivät melkein koko asunnon. Viemärit ja vesiputketkin saatiin vielä kivuttomasti kohdilleen.

Lattia täynnä tekniikkaa.

Illalla ajellessani kotiin tuumin, että huomiseksi ei jäänyt enää paljoa hommia.

Rakentajan ensiapupakkaus ja yötalkoot

Naapurin tontti oli saatava huomiseksi tyhjäksi. Sitä ennen styroksit piti olla asennettua, jotta naapurin tontilla makaavat teräsverkot saadaan nosteltua suoraan styroksien päälle. Laitoin hätähuudun jo tutuiksi tulleille talkoomiehille päivällä. Pepe, Ville, Sanna, Teemu ja vaarit lupasivat tulla auttamaan töidern jälkeen.

Aamupäivän aikana Peltomaan porukka oli poikennut tontilla. Miehet olivat muuranneet puuttuneen varvin ylätasolle, asentaneet loput radonkermit paikalleen ja roilotelleet koloja vesiputkille.

Meitä odotti naapurin tontilla maannut roskalava, joka oli sekin määrä siirtää takaisin meidän puolelle ennen huomista. Hannu-vaarin kanssa metsästimme vapaata autoa, joka siirron voisi suorittaa. Haaviston kuormuri kävi tontilla hakemassa yli jääneet routalevyt, mutta kuorma oli jo sidottu kiinni pyytäessäni apuja. Hetken päästä lähitontille saapui kuitenkin auto, jossa oli koura ja lavakin puuttui. Kirmasin naapuriin kysymään autoa. Kuski ei uskaltanut luvata, mutta viereisessä kaivurissa istunut yrittäjä totesi, jotta ilman muuta. Hetken päästä Sisu upposi melkein akseliaan myöden saveen. Tarvittiin kaivuri irroittamaan Sisua. Yrittäjä tuli nykäisemään kiinni jääneen auton irti savesta kaivurillaan. Kuski luovutti ja löi hanskat tiskiin. Kirmasin taas yrittäjän jutulle ja pyysin kaivuria avuksi. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan tekijämieheksi osoittautunut yrittäjä passitti kuskin sivuun, otti kouran ohjaimen käteensä ja veti lavan kouralla kyytiin. Hienoa! Hain raksa-automme kontista lavallisen iisalmelaista kiitokseksi. Yrittäjä kuittasi rakentajan ensiapupakkauksen ja pyysi ottamaan yhteyttä, jos tarvitsemme vielä apuja.

Raksa-auto.

Alkuillasta asensimme talkooväen kanssa vielä jäljelle jääneitä aukkoja täyteen styroksia. Mauri laitteli viimeisiä käyttövesiputkia ja Pepe kaivoi. Sanna kantoi levyjä meille ja siivoili samalla paikkoja. Vaarit ja Teemu asensivat styrokseja. Olin aamulla arvioinut, että teräsverkkojen nosteluun päästään kuuden aikaan - ei päästy.Ville tuli puoli kahdeksan aikaan  paikalle muksujen kanssa ja EPS 100 Lattia -tyyppiset hommat olivat vieläkin vaiheessa. Uretaanivaahto löysi paikkansa koloista ja vihdoin styroksitkin olivat kokonaisuudessaan paikallaan peittäen Maurin tekemät putkiasennukset lähes kokonaan. Ville vei muksut nukkumaan - ja tuli takaisin.

Nukutusvuorosta palannut talkoomies.

Sitten alkoi teräsverkkojen asennus. Aurinko laski ja Sanna, Ville sekä Pepe juoksivat väliajat kantaen lautoja meidän puolelle minun leikatessa teräsverkkoja oikean kokoisiksi - kyllä meikäläistä nolotti. Yksi kerrallaan teräsverkot saatiin kuitenkin lopulta paikalle. Muutama tilkepala jätettiin huomiselle, koska niitä saattoi siirrellä jo yksinkin. Kello oli puoli kaksitoista, kun naapurin tontti oli kahta tonnin painoista sementtisäkkiä ja kaivonkantta vaille tyhjä, teräsverkot paikallaan ja iltapala Pepen seurassa raksalla saattoi alkaa. Huikopalojen ja tunnelmoinnin jälkeen heitin Pepen kotiin. Kello oli 00:12.

Maanrakennus-TJ 0

Tänään oli viimeinen päivä, kun Haavisto teki urakkaansa meidän tontilla. Kävin aamulla työmatkalla kiittämässä ukkoja heidän panoksestaan ja varmistin, että piha tulee perustettua suunnitelmien mukaisesti. Käynti kannatti - autotallin viereinen varapaikka olisi jäänyt tekemättä. Asemakuvan muistia virkistäneen katselmoinnin jälkeen olimme maanrakentajien kanssa samalla karttasivulla ja Sulinin oranssit saivat parin kuorman mursketilauksen. Annoin samalla tiiminsisäisen rakentavan palautteen koskien pohjien tason korkeutta ja kahden sentin vappujäynää. Pilke silmäkulmassa sedät lupasivat laittaa jäljelle jääneet pohjat millilleen - ja näin tapahtui.

Tilasin päivällä lattiavalun. Valu on perjantaina. Sitä ennen tontilla pitää tapahtua vielä aika paljon: jäljellä olevien styroksien asennus, vesiputkien asennus, teräsverkkojen asennus, lattialämmityspiirien asennus, teräsverkkojen korokkeiden asennus, reunanauhan asennus, lattiakaivojen passaus kuralla ja styrokseissa olevien reikien tiivistys.

Ilapäivällä Mauri oli ehtinyt mestoille ennen minua. Lämpimät käyttövedet oli ujutettu paikoilleen ja pohjat näyttivät vähintääkin värikkäiltä ja mutkikkailta. Pepe oli luvannut tulla illaksi auttoamaan minua styroksihommissa. Marian pyörähdettyä tontilla illansuussa lasten kanssa Pepe heitti vitsillä, että hänellä on puoleen yöhön asti poissaololupa - lupa tuli käytettyä lähes kokonaan. Ennen puolta yötä alataso ja puolet ylätasosta oli saatu asennettua. Maurille oli nyt mestat valmiina, jotta hän pääsisi seuraavana päivänä laittamaan kiertovesiputket ja lattialämmityksen siirtoputket paikalleen kakkoskerroksen päälle.

Vastapäiset naapurit muistivat meitä teksiviestillä. Heidän maillaan oleva rakennusvarastomme pitää siirtää pois pintavaaituksen tieltä keskiviikkoon mennessä - HUPS!

Rakennusartikkelit naapurin mailla.

Kerros kerrokselta styroksit peittävät allensa punaisia ja sinisiä putkia. Siskoni väitti minun ruskettuneen asennushommissa.

Pyhäpäivän Urho-Matti

Tänään tontilla puuhailtiin Sallan, Pepen, Marian ja Villen kanssa. Muksut leikkivät keskenään naisten suosiollisella avustuksella ja me Villen ja Pepen kanssa säädimme styroksien parissa. Keli oli hyytävä. Aurinko paistoi kymmenen sekuntia, jonka jälkeen tuli vartti rakeita ja vettä. Tätä vuorottelua jatkui koko iltapäivän. Muutaman tunnin hytinän jälkeen hankalimmatkin styroksit saatiin paikalleen ja Villeäkin nauratti taas.

Sunnuntain tehonyrkki.

Hiukan kolmen jälkeen mestat olivat kunnossa Maurin lämpimän käyttäveden putkien asennusta varten. Laskin aikataulussa olevan hiukan löysiä ja soitin Maurille, että jatketaan vasta huomenna maanantaina, kun kelikin on silloin parempi. Otsanahkaa ei kuulemma särkenyt, mutta maanantai kuullosti Mauristakin hyvältä ajatukselta.

Ennen lähtöä kannoimme vielä malliksi muutaman teräsverkon alatason styroksien päälle. Sitten oli vuorossa päivällinen siippareiden tapaan.

Mestat.

Puolikymmeneen aikoihin illalla vaimo määräsi minut kotoa takaisin tontille laittamaan painot styroksien päälle. Tuuli oli sen verran navakkaa, että lähdin mukisematta matkaan. Illan kuluessa olin huomannut, että viikonlopun yli jatkuneessa kovassa talkoovauhdissa olimme unohtaneet takan perustukset kokonaan. Päätin purkaa iltapuhteiksi styroksia sen verran, että sain EPS-levyt korvattua huomattavasti kovemmilla styrofoam-levyillä. Hommaan ryhtyessäni tajusin, että ne malliksi asennetut ja neljän ihmisen siirreltävät kymmenen neliön teräsverkot olivat nyt tiellä ja kahden neliön koloa varten vaadittiin kahdentoista neliön purkaminen. Minua lakkasi naurattamasta. Otin kuvan mestoista ja laitoin Villelle MMS-viestin: "Urho-Matti".

Tuntia ja muutamaa voimasanaa myöhemmin styrofoamit koristivat takan kohdalla lattiaa, vappu oli vietetty ja kevätyö oli juuri alkamassa.

Kahden sentin vappujäynä

Vapun päivänä tontilla riitti vilskettä. Talkoo-ohjelmassa oli viemäreiden asennusta ja kaivuuta, kylmän käyttöveden putkien asennusta sekä lattiastyroksien paikalleen laittoa. Aloitimme hommat LVI-sensei Maurin kanssa vapun päivän aamuna 7:00.  Talkooväkeä oli kutsuttu paikalle kahdessa osassa yhdeksältä ja puolilta päivin.

Tunnin verran ehti päivää vierähtää, kun Haaviston miesten vappujäynä alkoi näkyä. Tärytetty ja tasattu kapillaarikatkosepelin pinta oli melkein 20mm liian korkealla. Soitin Heimolle ja kysyin asiasta. Mestarin tuomio oli selvä: "Styroksien pinta saa jäädä 10mm vajaaksi suunnitelmien mukaisesta tasosta, mutta milliäkään yli suunnitelmista pinta ei saa nousta.". Puhelun päätyttyä tekstasin Hannu-vaarille: "Tuo kottikärryt.".

Aamupäivällä Tuula ja Vaari vastasivat kuistin styrokseista, Mauri ohjeisti viemärilinjojen kaivuuta, minä kaivoin ja Ville kaivoi. Eilen hankittu tasolaser piippaili ja ohjasi kaivuuta. Hiki virtasi ja meitä nauratti - huumorimiehiä kun olemme.

Aamupäivän päätteeksi Pirkko-Mummo toi mukanaan vappuiset perunasalaatit, munkit ja muut suussa sulaneet eväät. Mariakin oli saapunut paikalle lasten kanssa kahvittamaan talkooväkeä. Työkalut alkoivat olemaan piukassa, kun iltapäivän talkoovuoro saapui paikalle. Sanna kantoi styrokseja, Teemu tasasi sepeliä, Hannu-vaari ja Tuula olivat siirtyneet kokoamaan ylätason palapeliä, Ville ja Juha asensivat EPS 100 lattiaa alatasolla ja minä kaivoin ja kuokin. 

Kummipoika menossa kaivuuhommiin.

Tatu ja Onni järjestivät superyllätyksen ajeltuaan Helsingistä talkoisiin. Pirkko-mummo leikitti lapsia ja Tatu liittyi styroksiasennusvahvuuteen minun ja Villen kaivaessa ja tasatessa pohjia. Mauri lähti tansseihin puolen päivän jälkeen ja lupasi tulla pyhänäkin paikalle, kunhan otsanahka ei ole enää kipeä. Eko ja Rea muksuineen saapui samaan aikaan iltapäiväauringon kanssa. Naperot leikkivät keskenään ja minä säädin Ekon kanssa isoja linjoja Villen nykertäessä alatason viemärilinjojen ympärille styrokseja - Villeä oli lakannut naurattamasta.

Viemärioksat haastavat styroksiaasentajat.

Kellon käännyttyä iltakuuteen alatasolla oli melkein kaksi kokonaista kerrosta styroksia, samoin ylätason toisella puolella. Kuisti oli styroksien osalta valmis.