Kulkusillat odottavat puhallusvillamiehiä

Iltaan asti siinä meni ja hämäräkin ehti tulla, mutta niin vain saimme Villen kanssa yläpohjan kulkusillat valmiiksi. Jäljelle jäi vielä eristettäväksi kaksi viemärin tuuletusputkea, radonin tuuletusputki ja liesituulettimen hormi. Onhan sitä niissäkin puuhaa. Edellisten tehtävien lisäksi pitää huomenna siirtää keskuspölynimurin putki teknisessä tilassa siten, että imuri mahtuu sen alle. Sitten kaikki onkin valmista, kun torstaina aamulla puhallusvilla puhalletaan Talo Suhosen yläpohjaan.

Soittelin tänään vastaavalle mestarille seinien kosteusmittauksista. Heimo totesi niiden olevan turhat, koska talo on ollut sateen suojassa aluskatteen alla jo pitkälle toista kuukautta. Päätin uskoa Heimon kokemukseen ja jättää kosteusmittaukset tekemättä. Keittiösuunnittelijakin sai puhelun. Sovimme mittakäynnin Toivoon muutaman viikon päähän , kunhan seinät ovat ensin tasoitetut. Sen jälkeen käymme vain viimeistelemässä värit ja materiaalit lopullisilla mitoilla. Kiintokalusteiden pitäisi saapua perille ennen marraskuun vaihdetta.

Maria juoksi tapettiliikkeissä ja maalasi autokatoksen valkoisen pokan harmaaksi. Illan hämärässä en huomannut enää harmiksemme ottaa kuvaa tapahtuneesta.

Peltomaan porukan 5.3.2010 sovitun urakan määräpäivä oli tänään. Hyvin oli Mikko arvioinut urakkansa keston, kun päivän päätteeksi urakkaan kuuluneesta Lakan toimitussisällöstä oli asentamatta vain yksi kipsilevy. Huippusuoritus ottaen huomioon, että puuttunut kipsilevy olisi saatettu ehtiä hyvinkin asentamaan paikalleen, mikäli Peltomaan porukan ei olisi tarvinnut paikata rakennuttajan omaa työtä julkisivun verhoilujen osalta yli 200 tuntia.

Tanja oli peittänyt kaikki ikkunat muovilla sisäpuolelta, joten maisemia ei tänään päässyt ihastelemaan. Onneksi sentään aluskatteen alla riitti ihasteltavaa valmiiden siltojen muodossa. Niistä kiitos taas kerran Villelle!

Jakke on, mutta Sepiä ei

Lasse on ilmeisesti tämän viikon jossain toisella työmaalla, joten lisämiehille oli tarvetta. Hätiin riensi jo aiemmin nimellään mainetta niittänyt laattoittajamestari Jakke. Jakelta luonnistuu muutkin rakennusaiheiset hommat - tänään jopa niin hyvin, että Mikko ja Jakke asensivat KHH:n ulko-oven kahteen kertaan. Ensimmäisellä yrityksellä paikalle osui varaston ovi. Hymyssä suin Urho-Mattia muistellen miekkoset kertailivat ärräpäiden määrää toiseen otteeseen tehdyn asennuksen tiimellyksessä.

Muu aika miehiltä oli vierähtänyt autokatoksen kipsilevyjen kanssa. Valmiusaste näytti kohonneen taas silmissä, kun muutama kymmenen neliötä katosta oli saanyt levyt suojaksensa.

Kipsilevyt autokatoksen katossa.

Tanja oli puuhaillut kattojen ja ikkunoiden suojauksen parissa. Kyprokit on nyt nauhoitettu kaikkialta ja osa ikkunoistakin on suojattu tasoitemiehen edeltä. Minulle oli iskeä pieni stressi, kun en ollut ehtinyt käydä ikkunoiden uretaanien asianmukaisuutta läpi sisältä asentajien jäljiltä. Ulkonakin tiesin olevan melkoisesti tekemistä ikkunoiden rakojen eristämisessä. Tarkastin vielä suojaamattomat ikkunat sisältä pikaisesti ja huomasin niiden olevan kaikkialta kunnossa. Pullistuneet uretaaniroippeetkin oli veistelty siististi pois. Huipppua! Sitten menin ulos jo olin pudota savirinnettä alas naapuriin hämmästyksen voimasta. Jakke oli kiertänyt talon ulkoa ja pursottanut ikkunoiden välit tarkasti täyteen uretaania. Mistään ei pullistellut liikoja, mutta kaikkialla oli ainetta riittävästi. Erittäin mahtavaa! Vain uretaanin loppuminen kesken oli pysäyttänyt tämän mahtavan suorituksen, jonka luulin olevan meidän työlistalla vielä tontille mennessäni.

Kaskipuukin yllätti tänään positiivisesti. Pintavaurioinen ulko-ovi saa olla paikallaan muuttoon asti. Sen jälkeen paikalle tuodaan uusi ovi. Vanhan saamme pitää itse. Aivan mahtavaa palvelua! Nyt meillä on rakennusaikainen ovi. Mikon kyseltyä oven perään ja mahtaako sitä saada todella halvalla, lupasin sen Mikolle ilman sen suurempia paaleja oravannahkaa - vaivan palkkkana isännän tiukasta aikataulusta ja tarkasta virhesilmästä.

Minun ollessa töissä Maria kiersi laatta- ja tapettiliikkeitä. Tuliaisina oli puolen tusinaa toinen toistaan hienompaa ehdotusta tehosteseinien pinnoiksi. Meidän yhteiset työt illalla rajoittuvat korkean tason kulkusiltoihin. Myllersimme Marian kanssa yläpohjassa ja tulihan sitä valmistakin. Tänään kulkusilta metrejä syntyi kymmenkunta. Huomisen aikana on toiveita päästä jo maaliin.

Nyt on ulko-ovet paikallaan. Aamulla meille tulee turvapalveluspesialisti paikalle. Lukot ja helat on jo tilattu. Toimitusta odotellessa.

Lattia lämpiää

Lämpöässä pöhisee teknisessä tilassa. Kävin iltapäivällä kuuntelemassa pikaluennon maalämpöpumpun käytöstä. Hetkeä myöhemmin osasin itse katosa, että ulkolämpötilan anturi odotteli vielä asennusta. Työpäivän jälkeen Mauri tuli paikalle kytkemään lämmöt koppiin. Vesi alkoi virtaamaan ja ilmakuplat poistuivat piireistä, vaikka ilmakellot olivatkin jääneet Ässän asentajilta laittamatta - niitä ei kuulemma tarvita. Mauri oli toista mieltä ja lupasi tulla laittamaan kellot paikalleen ennen pakkasia. Onneksi Mauri on mukana projektissa - laatu on priimaa! Illalla toinen lämmityspiiri toi mukanaan jo lämmintä vettä paluuputkessakin. Kosteissa tiloissa lattia oli kädelläkin tunnusteltuna jo hiukan lämmennyt. Pidempi kuivat tilat kattava piiri sen sijaan oli vielä viileähkö paluuputkesta tunnusteltuna ja lattiasta koeteltuna.

Lasse ja Antton olivat käärineet hinat ja asentaneet loput kipsilevyt kattoon. Tänään tontilla hääri myös uusi tulokas, Tanja. Tanja kittasi nauhoja levyjen saumoihin sitä myöden, kun levyjä ilmestyi kattoon Anttonin ja Lassen toimesta.

Loput levytetyt neliöt Hallissa ja VH1:ssä.

Mikko oli alkuviikosta ehtinytkin jo kyselemään 32 amppeerisen voimavirtapistokkeen perään. Pekka asensi sellaisen eilen lennosta paikalle. Saimme näin tänää kytkettyä sisälle Mikon tuoman keskuksen. Nyt on kolmea lajia pistokkeita sisälläkin kauniisti WC/S:n postimerkki-ikkunasta tuotuna.

Minun rakennuspanokseni jäi puuttuneen ulkolämpötilan anturin asennukseen ja lattialämmön sekä maalalämpöpumpun kummasteluun. Olihan sitä siinäkin - vaihteeksi.

Talo Suhonen hahmottuu.

Bänditreeneissä

Saanko esitellä meidän bändin? - Esittelen silti. Maria harjassa, Mummo ja Vaari imurissa, Mikko muurauskauhassa, Marko ja Pasi pellin reunassa, Lasse ja Anton kyprokissa, Mauri IV-putkissa, Jarno ja Markku maalämpopumpussa, Pekka sähköissä ja minä rasioissa, teipeissä sekä kaupassa. Kun tämä bändi soittaa, tulee valmista vauhdilla. Jotkut vanhemman polven ammattimiehet olivat jopa sitä mieltä, että tulee valmista liiankin nopeasti - toivottavasti ei kuitenkaan.

Siivoushommissa oli deja vun tuntua, kun juuri siivottuun tilaan ilmestyi rasioita varten reikiä seinään ja kolojen jälkeen harkkojen muruja sekä laastiroiskeita lattiaan. Siivous jäi kuitenkin päivän päätteeksi voitolle ja talon lattiat olivat siistit - jopa niin siistit, että minä kuulemma murustelin rahkapiirakkaa olkkariin.

Maalämpöpumpun asennus ei meinannut sujua kuin tanssi. Putkia oli teknisessä tilassa kahden sijasta kolme, eikä mistään tiennyt, mikä menee ja mihin suuntaan. Jotain oli siis yhdistämättä ja merkkaamatta. Parin puhelun jälkeen Marian onnistui kuitenkin hoitaa asiat niin, että porakaivomiehet tulivat iltapäivästä tekemään työnsä loppuun ja pumpun asentajat pääsivät hoitamaan hommiaan suunnitellun mukaisesti.

Teknisen tilan sähköistyskin oli haasteellinen ja se muodostui kilpajuoksuksi kelloa vastaan. Pekka poikkesi kauppareissullaan tekemään kytkentöjä. Kaikki tarvittavia osia ei tietenkään ollut, joten kirmasin Bauhaussiin. Keräsin pussiin kaikkea, mikä näytti sopivalta, koska unohdin jo Ojatielle käännyttyäni, että oliko se puuttunut voimavirtapistoke uros vai naaras. Pussin sisältö riitti kuitenkin vastaamaan sähköistyksen haasteisiin ja niin maalämpöpumpullekin saatiin virtaa.

Mauri viiletti koko päivän putkihommissa. Välillä mentiin katolla ja välillä lattiassa. Rasioita ilmestyi seiniin ja kytkentöjä tekniseen tilaan. Hetkeksi ehdittiin kahvillekin.

Rakennuttajatkin pääsivät päivän päätteeksi töidensä tasalle tehtyään reikiä seiniin sitä tahtia, että iltapäivän touhuissa muurauskauhan varresta kuului:" Meinaatteko vielä montakin reikää tehdä?". Illalla kaikki sähköt oli vedetty sisällä. Höyrynsulku oli teipattu imurin putkia myöten tiiviiksi ja Pihlan huone tuli levytyskuntoon.

Kiitos Mummolle ja Vaarille avusta! Maurille ja Pekkalle erityismaininta töidensä sovittamista meidän rakennusaikatauluun. Todella mahtavaa!

Kolme maalämpöpumpun pyörittäjää

Vajaa neljän neliön koppi on aika ahdas paikka, kun sinne tungetaan melkein puolen tonnia maalämpöpumppua ja pitkälle kolmatta sataa kiloa lihaksia kolmen miehen muodossa. Niin siinä kuitenkin lopulta kävi, että pumppu oli paikoillaan. Ville oli kuulemma tanssittanut Lämpöässää isompiakin daameja Toijalan lavalla. Janne jätti tanssikokemusten jakamisen vähemmälle.

Asentajat kopissa.

Aiemmin päivällä meidän raksalla oli porukkaa melkein tungonkseen asti. Tungos tosin rajoittui autopaikkoihin. Kääntöpaikka oli pullollaan raksamiestemme autoja.

Paikkoja piukassa.

Maria maalasi teknisen tilan pumpun taakse jäävät seinät. Marko ja Pasi olivat nosturin nokassa laittamassa nostopeltejä katolle. Lasse ja Anton levyttivät kattoja ja Mikko tasoitteli seiniä sitä mukaan, kun minä tein uusia reikiä. Vaimon äänin 1-0 tytöille päätettiin rakentaa parvet, joiden sähköistys jäi nyt hiukan viime tippaan levymiesten vyöryessä päälle kymmenien neliöiden päivävauhtia. Rakennuttajalta meinasi jo loppua usko kesken sateisessa syysillassa tämän oltua hommissaan hiukan takamatkalla, kunnes puhelimeni piippasi tekstiviestin merkiksi. Viestin lähettäjä oli juuri maalämpöpumpun siirron jälkeen raksalta kotiinsa lähtenyt mies "pitkän kolmosen" takaa. Viestissä luki: "jos nyt muutat mielesi, niin voin tulla pariksi tunniksi jeesaan (jäi kaiveleen ;) )" Vastasin siihen joitain riemun kiljahduksia ja muutaman aallon höystettynä iloisella karjahduksella: "JES- HIENO HOMMA!". Kellon käännyttyä puoli yhteentoista olimme töiden tasalla. Maalämpöpumppu oli paikoillaan ja Venlan huone oli levytyskunnossa uusine rasioineen, putkituksineen ja sähköjohtoineen. Kiitos Ville ja Janne!

Sen verran pitää vielä mainita, että teknisessä tilassa oli pumpun asennusta varten johdot kaivolle, lattialämmityksen tukit asennettuina, puhdasta vettä hanasta, seinät tasoitettuna ja maalattuna ja pumppu paikoilleen siirrettynä, kun Ville huomasi sähköjen puuttuvan teknisestä tilasta. Onneksi sähkärimme Pekka vastasi hätähuutoon ja lupasi tulla huomenna laittamaan asiat järjestykseen.

Tuhannes lukija palkitaan!

Lähetä kuva selaimesta, jossa laskurissa on tasan tonni. Raksaväki palkitsee onnellisen lukijan :)

Tekemistä riittää

Raksapäivä alkoi tänään perinteisesti hiukan ennen yhdeksää vietyämme naperot opin ja esiopin teille. Tällä kertaa tosin sillä poikkeuksella, että minä hilpaisin töihin ja Maria jäi maalailemaan raksalle. Sen verran minäkin ehdin talossa pyörähtämään, että katsoimme Lassen kanssa puuttuneet putkitukset läpi. Sitten suuntasin raksamobiililla töihin.

Marian maalaamaa julkisivua.

Mikko soitteli jo matkalla, että tasoitusta varten kämppään pitäisi saada lämmöt päälle. Lattian laatoitustakin varten pitäisi maanvarainen laatta saada kuivaksi hyvissä ajoin. Soitin siltä istumalta maalämpöasentajalle, joka vaikutti varsin kiireiseltä. Tältä viikolta sattui kuitenkin löytymään peruuntunut työmaa, jonka paikalle Jarno lupasi tulla. Asennus sovittiin alkavaksi keskiviikkona. Tästä riemastuneena soittelin takaisin Mikolle. Mikko oli varsin mielissään, kun puolessatoista päivässä hänen piti organisoida paikalle teknisen tilan tasoitus. Minä sain tehtäväkseni hommata kuivurin tekniseen tilaan. Hoitelin matkalta vielä eiliset reklamaatiot ennen kuin kurvasin töiden pihaan.

Töistä lähdettyäni sain lisää tehtäviä. Keskuspölynimurin asennus oli jäänyt vaiheeseen putkien loputtua kesken. Ajoin konevuokraamon kautta tontille, pudotin kuivurin ja vaihdoin muutaman sanan Mikon kanssa, joka sekin oli pitkästä aikaa haalarit päällä meillä hommissa. Sitten suuntasin tukka putkella Toikkoselle hakemaan imurin osia. Tällä välin Maria paini Matkahuollossa harjapeltien kanssa ja haki postista lattian lämpötila-anturit. Kiirettä pitää!

Päivän aikana Santtu oli muurannut pari seinää teknisestä tilasta, Marko oli asentanut pellit epäilyttävän kuprulle kattoon ja kantanut kipsilevyjä sisään Pasin kanssa, Mikko oli tasoitellut roiloja ja Lasse uuden parinsa kanssa olivat päässeet jo levytyksen makuun. Hyvältä näyttää!

Imurin putkea seinässä.

Päästyämme takaisin tontille jatkoimme puuhailua talon parissa. Minä siivosin teknisen tilan ja niputin johdot kattoon. Maria maalasi viimeisiä puuosia. Maurikin oli töissä kytkemässä loppuja putkia yläpohjassa. Teknisessä tilassa touhutessani sain jostain omituisen pääähänpiston, että kaivonrengas oli nyt saatava siirtymään. Tunnin pakerruksen jälkeen sain sen paikoilleen! Hahaa! Mauri auttoi tosin hiukan ihan loppuvaiheessa kannen ujutuksessa sen syvennykseen. Kaivonkannen kanssa ähistessäni kilautin Sannalle siinä toivossa, että palomieskaarti tulisi nostamaan maalämpöpumpun teknisen tilan ovelle, jotta Jarno pääsee asentamaan pumppua keskiviikkona. Illan suussa tontille kurvasikin kolme keskimäärin isompaa miestä, joiden kanssa taistelimme karvan alta puolen tonnia maalämpöpumppua tekniseen tilaan. Viimeistelin tilan muoviovella ja kuivurin huminalla. Huomenna riittää, että muutaman talkoolaisen kanssa käännämme pumpun paikoilleen ja nappaamme kuljetussuojat pois. Hieno homma!

Tekninen tila verhoituna muovilla.

Lähtiessäni raksalta kotiin kuu keikkui taivaalla.

Kohta on levyt katossa ja piuhat hukassa

Ennen kuin kattoja voidaan alkaa levyttämään, pitää sähköjohtojen ja raisioiden olla paikoillaan. Sen lisäksi katosta pitää löytyä kaikki muu piiloon jäävä tavara, kuten valaisinten kiinnitykseen tarvittavat kotelot ja vahvikkeet sekä väliseinien päälle tulevat villakaistat. Villakaistat estävät ääniä kulkeutumasta huoneesta toiseen väliseinien yli ja höyrynsulun ali.

Niinpä lähdin tänään aamusta raksalle hommiin. Laskujeni mukaan kaikki piti saada päivässä tehtyä, jos vaan tekijöitä olisi ollut kaksi. Maria on edelleen kipeä, joten ystävät oli hälyytettävä hätiin. Sanna vietti melkein neljä tuntia villan kanssa ja suikaloi kaikki väliseinien päällä olleet aukot tukkoon. Samaan aikaan minä väsäsin valaisimille pohjia, mittailin niiden lopullisia paikkoja ja kiinnittelin rasiota kattoon. Ruokapöydän valaisimen sijainti päätettiin yhdessä vaimon kanssa puhelinneuvottelussa. Sannan lähdettyä kipaisin pikalounaalle ja palasin sorvin ääreen. 

Summailtuani tekemättömien töiden listaa, päätin painaa pitkään kolmosta. Ville lupasikin tulla avuksi. Tarjolla oli taas korkean tason johtotehtäviä - niissähän Ville on parhaimmillaan. Olin unohtanut TV-huoneesta varauksen videotykin ja takakaiuttimien sähköille, HDMI-johdolle ja takakaiuttimien johdoille. Niinpä Ville rykäisi syötön höyrynsulun päälle. Samalla ryminällä tein reiät väliseinään rasioita varten ja Ville tuuppasi putket reikiin. Näppärää! Ellukin tuli piipahtamaan imurin varressa ennen kuin pesue suuntasi valmistautumaan alkavaan viikkoon. Imurin varresta Ellu toimi myös makutuomarina, kun keikuin olohuoneen katossa valitsemassa sisustusvalaisimille paikkoja. Tulipa siinä tiimellyksessä vielä ullakkoportaatkin pultattua paikoilleen ja pari kynnästäkin suojattua Villen toimesta.

Marko ja Pasikin olivat tänään hommissa. Pyhätyömiehet olisivat saaneet kaikki pellit paikoilleen, mutta tippalista loppui kesken. Vajaa 30 senttiä jäi toimitus vajaaksi. Täytyy soittaa huomenna lisää tavaraa raksalle. Sitten alkaakin vesikatto olla harjapeltejä, pellityksiä ja kattoturvatuotteita vaille valmis. Harjakaiset häämöttää.

Juuri nyt en tiedä, mitä vielä on tekemättä ennen levytystä. Se toivottavasti selviää huomenna aamulla, jotta illan aikana voimme vielä tehdä pelastusliikkeitä ennen levytyksen alkamista. Nyt rakennuttajaa jännittää hiukan. Rakennuttajaa jännittää myös pääsuunnittelijan ja talotoimittajan suhtautuminen pieneen tyylivirheeseen. Autokatoksen ikkuna on ulkoseinässä kumaltakin puolelta. Toinen puoli on kuitenkin valkoinen sisäikkunoiden tapaan. Nyt katoksen toisessa reunassa on harmaat pokat ja toisessa valkoiset. Palaan tähän, kunhan asiaan on saatu selvyys. 

Tyylivirhe autokatoksessa.

Kiitos taas hurjasti talkoolaisille!

Ikkunat ja yhdeksän asentajaa

Ikkuna-asentajista vanhin vastasi hyvän huomenen toivotukseeni seuraavasti: "Nuo isot ikkunat tarvittee konenostimen. Ne on nostettava paikalleen imukuppiautolla - ei ne pysy muuten ehjänä.". Minä myötäilin, kun en ollut aiemmin ikkunoita paikalleen asentanut. Painoihan olohuoneen isompi ikkuna melkein 300 kiloa. Aamupäivän aikana kolme asentajaa asensivat terassin ovia ja isoja ikkunoita lukuunottamatta kaikki ikkunat. Minun aamupäiväni kului kiinnittäessä ullakkoportaita kattokannattimien väliin. Ennen luonaalle lähtöä talo näytti selvästi valmiimmalta, kun ikkunoita oli paikoillaan. Ennen niin isoilta tuntuneet ikkuna-aukot näyttivät nyt tosin postimerkin kokoisilta.

Puolen päivän jälkeen Mikko soitti ja kyseli varmistusta kuulemaansa huhuun, että ikkunaporukka ei asennakaan meidän avustuksella isoja ikkunoita. Kerroin asian olevan juuri näin. Hetkeä myöhemmin raksalla olin minä, kolme ikkuna-asentajaa, Mikko ja neljä muuta Peltomaan ukkoa. Mikko suostutteli asentajista vanhimman ottamaan imukupista kiinni ja niin isoin ikkuna lähti liikkeelle. Lasi liikkui hitaasti mutta varmasti Kolme miestä kummallakin puolella, kaksi päissä estämästä ikkunaa kallistumasta ja yksi, joka viritti lepotaukoja varten pukit maahan. Yhdeksään mieheen ikkuna oli lopulta olohuoneessa ja hetkeä myöhemmin jo omalla paikallaan. Toisen ikkunan kohdalla suur-ikkuna-asentaja ei enää noitunut. Usko tekemiseen oli korkealla, kun ikkunatkin olivat jo pienenemään päin. Kolmas ikkuna nosteltiinkin sitten jo rutiinilla paikalleen. Se tosin painoikin vain 220 kiloa.

Kun ikkunat olivat paikoillaan, nautimme Marian keittämät perjantaikahvit pullien kera. Kahvi ja pulla kirvoittivat hymyn asentajien naamoille. Tai sitten hymy irtosi, kun Kiikoisten pojat alkoivat tarinoimaan villeistä teinivuosistaan asemakaava-alueen ulkopuolella.

Ikkunat takapihalta katsottuna.

Kello läheni jo viittä, ennen kuin terassin ovetkin olivat paikoillaan. Asennusmiesten puuhatessa ovien kanssa, suoritimme Villen kanssa pikaisen telineharjoituksen, jotta pääsemme maalaamaan sisäpihan puoleiset otsalaudat, aluslaudat ja paneelit. Yllätyksekseni asentajat laittoivat vielä pääovenkin paikoilleen ennen lähtöään. Ovessa oli harmillisesti kuljetusvaurio ja maalipinnassakin oli hiukan sanomista. No, katsotaan saako tämä ovi olla paikallaan muutohetkeen asti.

Päivän päätteeksi Talo Suhonen näytti jo ällistyttävästi ihan oikealta talolta. 

"Kaikkien aikojen siistein raksa"

Tänään oli taas aikaa olla raksalla koko päivän. Aamupäivällä vedettiin sähköjä, lounaalla haettiin eilen tilatut johdot tukusta, iltapäivällä valmisteltiin ikkuna-asennusta telineitä purkamalla sekä asennettiin ullakkoportaat paikalleen Teemun avustuksella.

Sähköasennusta.

Päivän mittaan kannoimme Lassen, Jussin, Markon ja Pasin kanssa ikkunoita sisälle taloon. Ikkunoiden asennus on huomenna ja sopimus oli, että ikkunat odottavat asennusaukkojen vieressä. Olkkarin ja TV-huoneen ikkunat eivät hievataneetkaan vielä tänään, sillä niiden nostamiseen ei viiden miehen voimat riitä. Yksi ikkuna painaa melkein 300 kiloa.

Kulkusilta odottaa ikkunan kantajia.

Iltapäivällä Mikko tuli käymään taas mestoilla ja juttelimme pitkät pätkät hommien etenemisestä ja siitä, että toistaiseksi kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin. Hiukan ennen tätä keskustelua Lasse antoi meille ikumuistoisen tunnustuksen todettuaan, että "Tää on kyllä kaikkien aikojen siistein raksa ikinä.". Kyllä siinä rakennuttajapariskunnan kelpasi paistatella maineessa ja rakennusimurin hohteessa.

Korkean paikan maalausleiri

Tänään päivä sujui taas ansiotöiden parissa ja raksalle päästiin vasta päivällisen jälkeen. Mariakin venyi mukaan maalaamaan, vaikka hänen olonsa olikin aivan kamala. Tytöt ovat löytäneet koulusta jo uusia kavereita eikä raksalla olo ole enää ollenkaan vastenmielistä. Tyttöjen leikkiessä ulkona saimme Marian kanssa rauhassa maalata etelän puoleiset otsalaudat, aluslaudat ja terassin päälle asennetut paneelit. Lasse ja Jussi olivat taas laittaneet puuverhousta paikoilleen telineiden täydeltä.
Vaikka kerroimme sähköjohtojen tarpeen Ramin kanssa sopivalla hihavakiolla reilusti ylöspäin pyöristäen, olen joutunut hakemaan useamman vyyhdin johtoa lisää. Tänään tilasin Ramilta taas 100 metriä lisää "kolme kertaa kakspuolikasta". Saapa nähdä, kuinka paljon yli kahden kilometrin johtoa menee Talo Suhosen uumeniin.

Korkean paikan maalausleiri sai tänään mieluisia vieraita, kun kummit Saksasta piipahtivat käymään Toiviossa. Taloa on aina ilo esitellä, joten tervetuloa muutkin sitä katsomaan! Maalauksen lisäksi vedimme vieraiden lähdettyä vielä muutaman vedon pistorasioiden sähköjä MH1:een ennen kuin pakkasimme tavarat ja lähdimme kotiin lepäämään.

Valaistussuunnittelua ja salitreenit Toiviossa

Ajelimme tänään heti aamusta Turkuun suunnittelemaan Talo Suhosen valaistusta loppuun. Katot levytetään ensi viikolla ja ennen sitä pitää tehdä asennettaville valaisimille asennustuet kattoon. Jotta tuet tulee oikeaan paikkaan, pitää meillä olla tiedossa tarkka valaisinmalli ja mitat. Valaistus on suunniteltu jo maaliskuussa, mutta tässä sitä nyt ollaan viikkoa ennen määräaikaa tekemässä lopullisia valintoja. Onneksi suurin osa asioista on valittu ja suunnitteluvaiheessa, sillä tässä kohtaa ei rakennuttajan aika enää riittäisi keittiökaupoissa juoksemiseen.

Päiväretki Turkuun sujui mukavasti ja alkuillasta oli taas aika palata raksalle siirtämään telineitä. Onneksi soitto "kolmoseen" auttoi ja sain Villen kaveriksi siirtelemään telineitä. Ennen telineiden siirtoa maalasin asennetut puuverhoukset, jotta telineitä ei tarvitse enää uudelleen kasata kuistin eteen. Villen mukana tuli myös Ellu ja naperot. Ellu liimaili loppuja puuttuneita höyrynsulkuteippejä sähköputkiin, kun me siirsimme telineet takapihan puolelle. Lasse ja Jussi olivat saaneet kuistin päällä olevan räystään laudoitettua. Hommaan meni koko päivä. Syykin selvisi, kun aloin maalaamaan aluslautoja. Kahteen eri suuntaan tehty jiiri aiheutti tarpeen tehdä viiste kaikkien aluslautojen toiseen syrjään. Olipahan siinä ollut nysväämistä! Työ oli tehty suuresta säätämisen tarpeesta huolimatta ensiluokkaisen huolellisesti, josta annoimme kiitoksen tekijöille heti tuoreeltaan.

195 neliötä imuroitavaa on paljon.

Tänään oli taas tutun ja turvallisen arjen vuoro. Naperot aamulla yhdeksään kouluun ja sen jälkeen muutama tunti raksahommia päälle. Virtaa vaan ei tahtonut riittää mihinkään mahtisuoritukseen, joten lähdin Marian seuraksi lääkärin vastaanotolle. Ihan ei siis mene touhut niinkuin elokuvissa, mutta eipähän ne työtkään sieltä raksalta mihinkään katoa.

Päivällisen jälkeen oli kuitenkin lähdettävä siivoamaan taloa. Mikko puheli aiemmin, että imurointi pitäisi suorittaa ennen kuin ikkunat asennetaan ja ikkunoiden asennushan tapahtuu lähi päivinä. Minulta meni kolme ja puoli tuntia, kun siivosin kämpän sisältä eikä huonekalujakaan ollut vielä siirreltävänä. Tyhjässä siivotussa talossa oli siivouksen jälkeen kiva tunnelmoida pieni hetki ennen lähtöä viilenevän illan taittuessa yöksi. Lähdettyäni ajamaan kohti kotia laitoin Mersun puhaltimen puhaltamaan lämmintä - syksyä on ilmassa.

Johtotalkoot ja roskia silmissä

Päivän talkoot aloitettiin yhdentoista nurkilla. Rami, Ville, Janne, Pete ja pari tuntia kärjestä myös Mika olivat osallisina, kun Talo Suhosta sähköistettiin talkoovoimin. Maria tuli lasten kanssa neljän jälkeen Kuitusten jälkikasvunkin pölähdettyä paikalle.

Aurinkoinen sunnuntai suorastaan vilahti ohi sähköjä vetäessä. Pete jatkoi siitä, mihin perjantaina jäi, eli verkkojohtojen ja antennikaapelien parissa. Janne ja Rami vetelivät pistorasioiden sähköjä ja Mika väyläohjauksen kaapelia. Ville aloitteli päivän taas aluskatteen ja höyrynsulun välissä. Minä kiskoin valojen sähköjä. Urakkavauhti hiljeni vasta hiukan ennen ilta kahdeksaa, kun Rami ja Ville nyki lähes juosten väyläohjauksen narut loppuun. Jäljelle jäi vajaan päivän hommat. Aivan mahtavaa. Kiitos ja kumarrus koko talkooväelle ja pientä väkeä paimentaneelle vaimolle!

Ainoa tahra hauskassa päivässä oli silmiin koolauksen päältä pudonneet roskat. Minä sain omat silmäni puhtaaksi kunnon hanahuuhtelulla kotona, mutta Marian silmistä roskat ei ainakaan vielä tänään lähteneet. Suojalasien käyttö rakennuspuuhissa on erittäin suositeltavaa, vaikka ei mitään tuli- tai piikkaustöitä tekisikään. Silmät on huomattavasti mukavammat ilman roskia, kuin roskien kanssa.

Sähköpiirrustuksiin piirretyt vedot.

Johtotehtäviä

Tänään oli perjantai ja kolmastoista päivä. Kaikki meni hienosti! Aloitimme Ramin kanssa sähköjohtojen vedon heti aamusta. Rami tutki hetken mestoja ja alkoi sitten viemään johtonippuja katossa kovaa kyytiä. Syöttöjä valaisinryhmille ja pistorasioille ilmestyi koolausten väliin sillä välin, kun minä asensin kytkentärasioita paikalleen. Jos jostain rasia vielä puuttui, kuului huuto: "Täältähän puuttuu vielä rasia!".

Vastaava sähkötyömestari ja väyläguru.

Aamupäivä meni ohi nopeasti. Me olimme Ramin kanssa sähkötöissä, Teija maalasi puuverhousta ja Maria paketoi taloa höyrynsulkuteipillä. Meillä oli todella hauskaa!

Reilun kahden tunnin lounaan jälkeen palasimme Ramin kanssa sorvin ääreen. Maria lähti hakemaan muksuja koulusta ja sähkökuvia tulostuksesta. Neljän jälkeen talkosiin saapui Ville ja Pete. Ville sai osakseen korkean tason johtotehtäviä hörynsulun ja aluskatteen välissä.

Ville.

Petelle lankesi verkko- ja antennipiuhojen nakki. Marian aika kului taloa paketoidessa, siivoillessa ja paimentaessa naperoita pihassa.

Talkooväki iltapalalla.

Roiloja sisäseiniin

Mikko ja Santtu päättivät väliseinien muurauksen yhteydessä, että roilotellaan sähköputket ja keskuspölynimurin tarpeet seinien sisään vasta, kun seinät on muurattu. Rakennusimuri kohtasi vertaisensa, kun roilotuskone lähti käymään ja roiloa syntyi monta metriä tunnissa. Minä merkkailin rasianpaikkoja edeltä Lassen ja Jussin tultua roilotellen perässäni. Ihmeen hyvin imuri toimi. Ilmassa ei juuri pölyä leijaillut. Ainoastaan rasian kohdilla olleet kivikasat kielivät varsin murskaavasta työvaiheesta.

Master Controllin paikka hallin seinässä.

Marian työlistalla oli tänäänkin teippailla sähköputkia. Raksapäivän tiimellyksessä pääsimme nauttimaan harvinaista herkkua, kun kummatkin muksut olivat koulussa ja me pääsimme ihan aikuisissa kiinalaiseen. Rakentaminen on mukavaa!

Talopaketit.

Koulu alkaa ja rakennuttajilla piti vapautua aikaa rakennushommiin

Tänään se tuli meidänkin perheeseen. Ensimmäinen ihan oikea kouluaamu. Pysäköimme auton Toivioon raksan pihaan ja kävelimme parisataa metriä kävelytietä koulun pihaan. Siinä se oli ja meni - ensimmäinen koulumatka.

Rakennuttaja ja tytöt matkalla kouluun.

Minunkin piti suorittaa velvollisuuksia ja käydä tänään töissä, joten raksahommat eivät liikahtaneetkaan ihan niinkuin oli alkujaan suunniteltu. Ehdin kuitenkin illaksi taas takaisin paikalle. Maria puolestaan jäi aamupäiväksi pitämään rakennuttajien lippua pystyssä aloitellen osuuttaan hyörynsulkujen teipaamisessa. Sain töihin multimediaviestin, jossa tiedusteltiin asennuksen oikeellisuutta havainnekuvan kera. Hyvin oli asennus onnistunut.

Lasse ja Jussi olivat asentaneet taas telineiden mahdollistamat paikat loppuun. Tien puoleinen pääty ja paneelit olivat löytäneet paikkansa, joten työlista oli erehdyttävästi eilisen kaltainen. Siispä painoin kännykästä kolmosta pitkään ja treffit oli taas sovittu. Ennen telineiden siirtoa pikamaalasin asennetut puuverhoukset Konstan ja Tildan touhuillessa pihassa Villen seurana. Tällä kertaa kannoimme telineet Villen kanssa eteläpäätyyn odottamaan huomista asennusta. Hiki tuli, mutta hommaan ei mennyt kuin kolme varttia.

Telineiden siirron jälkeen siivosin etupihan tyhjäksi kaikesta, mikä irti lähti ja missä oli roskalavan osoite. Lopputuloksena Talo Suhonen tuli esiin. Isojen telineiden poissaollessa ja pihan paistatellessa rojuttomuutta oli näystä pakko napata yksi kuva.

Etupiha ja verhoiltu kuisti.

Tälle päivälle oli alkujaan budjetoitu kahden ihmisen panos aamu yhdeksästä iltapäivä kahteen. Totuus oli kuitenkin toinen. Maria sai koulusta päästyämme tehtyä pari tuntia teippaishommia mutta minun aikani meni koulun alkajaisseremonioissa ja töissä. Onneksi rakennustyöt eivät katoa mihinkään ja niihin ehtii tarttumaan myöhemminkin.

Punttisalitreenit

Marko oli taas tänään touhuissa kattopeltien parissa. Katolle ilmestyi pari torvea. Toinen torvi on liesituulettimelle ja toinen ilmanvaihtokoneen poistoilmalle. Imuilma otetaan pohjoisen puoleisesta seinästä.

Koska Lasse ja Jussi olivat taas edenneet lautojen asennuksen kanssa ja tuntitöinä asennusta tehdessä ei rahkeet riitä maksamaan telineiden pystytyksestä, oli rakennuttajalla tarve siirtää telineitä odottamaan seuraavan päivän verhoilurupeamaa. Telineitä ei siirretä yksin ja vaimo oli kotona kipeänä muksujen kanssa, joten rakennuttajalle tuli toinenkin tarve. Ja kuten arvata saattaa, painoin kännykästä kolmosta pitkään ja henkilön vastattua puhelimeensa esitin toiveeni punttisalitreenien siirtämiseksi Toivioon tältä illalta. Suuri yllätys ei liene sekään, että vastaaja oli Ville ja treffit sovittiin puoli yhdeksäksi. Mahtava tyyppi - kertakaikkiaan! Melkein tunti vierähti ja hikikin virtasi, kun telineet ensin purettiin ja sitten kasattiin.

Torvet ja telineet.

Maalausta, koolausta ja hyppysellinen ulkoverhoilua

Ulkoverhous on nyt katon osalta kuosissa. Toinen kierros maalia puuttuu vielä, mutta puut ovat paikoillaan. Lasse ja Jussi olivat siis vauhdissa.

Kattoverhousta lännen puolella.

Minä pidin vaihtia koolausten kanssa. Naulasin kymmeniä 36 sentin pätkiä kattoon seinien vierustoihin, jotta kattolevyt saadaan joka reunasta kunnolla kiinni eivätkä ne ala roikkumaan myöhemmin. Mikon mukaan homma ei ole pakollinen, mutta "on ne yleensä sinne aina naputeltu".

Koolaus kiertää seiniä.

Kun minä naputtelin, Mummo ja Vaari sutivat loputkin laudat ruskeiksi. Nyt ne on sitten kaikki maalattu ensimmäiseen kertaan. Iso kiitos! Iltapuhteiksi siivosin vielä mestat ja kannoin lavallisen sähköjohtoja sisään. Sähkö on keloissa aika painavaa.

Kauniin ruskeat laudat ja puolitoista kilometriä johtoa.

Sunnuntaita raksalla

Jokohan sitä nyt voisi todeta, että tontti on muuttunut raksaksi? Niin tai näin, tänään raksalla oli kattopeltipartio jatkamassa hommiaan. Nyt katto on tien puolelta katsottuna kattopeltien osalta tehty. Sisäpihan puoleltakin oli jo tartuttu jiiriä niskasta muutaman pellin verran.

Pellit katossa.

Kattoa katsellessa muistui taas mieleeni rakennuskirjoissa ja -tietolähteissä olleet toteamukset kulmien vaikutuksesta talon kustannuksiin. Otin kuvan meidän kulmista. Talopelin termein se on "monimuotoinen". Hämmästelyn jälkeen tartuin kottikärryjä sarvista ja siivosin raksaa. Muutama kuorma laudanpätkiä ja kiviä löysi paikkansa roskalavalta ja poltettavien puiden pinosta. Rakennuttajaperheen naisjaosto on jo viikon ollut poissa työmaalta. Naisjaostoa vaivaa harmillinen kesäflunssa. Toivottavasti perhe paranee pian ja pääsemme taas yhdessä tuohuilemaan raksalle.

Synkkä ja myrskyinen päivä

Kesän helteet taittuivat tänään ainakin hetkeksi ja tilalle tuli myrsky. En ole ennen nähnyt niin kovaa mysrkyä kuin tänään. Maria pyörähti tontilla neljän aikaan juuri ennen myrskyn osumista Toivioon. Marko ja Pasi hääräsivät tuolloin vielä katolla peltien parissa. Varttia myöhemmin Maria odotteli autotallissa todella suuren sateen ja myrskyn loppumista. Toivottavasti Marko ja Pasi ehtivät myrskyn alta pois katolta.

Kävin illalla tontilla tarkastamassa myrskyn jäljet ja nostelemassa lautoja kuivumaan. Ilmeisesti kattomiehet olivat päässeet turvallisesti alas katolta, koska ketään ei näkynyt - ei maassa eikä puussa. Ikkunoiden suojamuovitkin olivat paikoillaan tuulista huolimatta.

Talo Suhonen selvinneenä myrskystä. Peltikatto on tieltä päin katsottuna jo melkein valmis.

Maalarit maalasivat lautoja

Raksalla on ollut tänään hiljaisempaa. Lasse ja Jussi ovat pakertaneet puuosien kanssa ja meidän oli tarkoitus pitää lepopäivä. Hallinnollisella puolella töitä on tehty rappaussopimuksen ja laskujen kanssa. Hallinnoitavaa riittäisikin lähes joka illalle, jos vain rakennuttajassa olisi puhtia.

Mummo ja Vaari poikkesivat illan suussa maalaustalkoisiin, joten läksin lepopäivän sijaan heidän seuraksi raksalle. Maalauspuuhat etenivät todella ripeästi ja juuri sateen alettua illalla, ei maalattavaa enää juuri ollut jäljellä. Rivakka sadekuuro kasteli vasta sudittuja lautoja, kunnes heittelimme styrokseja niiden suojaksi. Mummon ja Vaarin maalatessa minä siivoilin paikkoja. Siivottavaakin riittää jokaiselle illalle. Muutama vapaa ilta siivouksesta tarkoittaa useamman tunnin karkeloita halkaistujen kivien, pihassa lojuvien pakkausmuuovien ja pätkittyjen lautojen parissa.

1605 metriä sähköjohtoja

Lasse ja Jussi jatkoivat pakerrustaan puuverhouksen kanssa. Miehet ovat tehneet puuverhousta nopeammin, kuin alkujaan olimme arvioineet. Viiden viikon urakka näyttäisi valmistuvan ainakin viikkoa rivakammin. Sekös tuntityöstä maksavaa rakennuttajapariskuntaa hymyilyttää.

Katon puuverhous viittä vaille valmiina odottamassa maalausta.

Santtu ja Tommi puolestaan muurasivat meille kaiteen ruokailutilan ja keittiön väliin sekä kuraeteisen seinäkkeen. Taisi tänään tulla valmiiksi loputkin sisäpuoliset muuraustyöt.

Kaide ja seinäke valmiina.

Minä kävin aamupäivällä juoksemassa asioilla. Hain sähkökuvia Domukselta ja maalia Toikkoselta. Maalia mennee meidän kivitaloon hivenen päälle budjetin kaikkine tarpeineen. Onneksi ylitys mitataan näinllä näkymin kympeissä. Joka tapauksessa meillä olisi auton peräluukussa toistakymmentä vihreää termospulloa, jos kaikki kesäkamppanjan maalin mukaan tulleet kylkiäiset olisi otettu vastaan.

Sähkökuvia tarvittiin iltapäivästä. Laskimme Ramin kanssa johtojen menekin, kerroimme menekin sopivalla, ykköstä suuremmalla hihavakiolla ja päädyimme tilaukseen, jonka Rami hoiti yhteyksiensä kautta suoraan tukkurilta. Letkua menee paljon ja kustannuksen suuruus pääsi yllättämään rakennuttajan. Kustannusarvioon yllätys ei vaikuta, mutta alkujaan lattian alle piirretyt sähköputket juoksumetrien minimoimiseksi kävivät nyt järkeeni paremmin, kuin ennen. Sähkökin maksaa - jo vetovaiheessa.

Päivän uusia termejä olivat "kolme kertaa puoltoista", "kolme kertaa kakspuolikasta", "seittemän kertaa puoltoista", "koo-äl-äm-aa" ja se ,minkä luulin olevan "RJ45" olikin "CAT6". RJ45 oli kuulemma liitin, ei johto.

Paluu raksalla parin päivän lomailun jälkeen

Pari päivää mökillä veden ääressä antaa selvästi lisää pontta rakennuspuuhiin.

Meillä oli tänään puoliltapäivin treffit Pekan kanssa sähköjen vedon tiimoilta. Hannu oli tehnyt pari päivää töitä yläpohjassa ja taiteillut kaikki seinissä olleet putket höyrynsulun sisäpuolelle. Siinä riittää mukavaa paikattavaa pariksi päiväksi, ennen kuin kaikki noin neljäkymmentä putkea ovat höyrytiiviisti eristetyt. Pekka lupasi tulla maanantaina koko päiväksi laittamaan sähköjen vedon alulle. Jatkan siitä sitten itse Ramin ja muiden sähköstä enemmän ymmärtävien kanssa itsenäisesti eteenpäin. Parin viikon päästä pitäisi olla mestat joka tapauksessa siinä kunnossa, että kattoja voi alkaa levyttämään.

Sähköputket törröttävät hyörynsulun sisäpuolella.

Lasse ja Jussi olivat saaneet paneelit kattoon ja koko itäsivun aluslaudat paikoilleen. Telineetkin olivat lähtenee itäsivulta, joten aluslautojen maalaaminen toiseen kertaan vaatii hiukan pidempää kättä tai sitten jatkovarren telaan.

Aluslaudoitettu itäsivu pimennossa.

Iltapäivän päätteeksi Tatu, Laura ja Onni poikkesivat maalausapuihin. Maalasimme Tatun kanssa katolle ilmestyneet vaakapaneelit ja maalatta olleet aluslaudat toiseen kertaan. Tatu piirteli myös seiniin. Katon tultua kuntoon Tatu siirtyi Marian avuksi aluslautoja maalaamaan ja minä sahailin kakkoskakkosen pätkiä koolausväleihin tekemättömien töiden listaa tapaillen.

Maalari maalasi taloa - ja kirjoitteli seiniin.

Tekemistä odottavien töiden listaa seuraavalle kahdelle ja puolelle viikolle:

• Sähkörasioiden merkkaus sisäseiniin
• Seinän vierustojen koolauksien asennus
• Sähköjen veto
• Ullakkoportaiden asennus ja kulkusillat yläpohjaan
• Julisivujen panelointi kuistin päältä, terassin päältä ja autokatoksen edestä
• Loppujen aluslautojen ja paneelien maalaus ensimmäiseen kertaan
• Jäljellä olevien aluslautojen maalaus toiseen kertaan
• Asennettujen paneelien maalaus toiseen kertaan
• Läpivientien eristys
• Höyrynsulun tiivistys IV-putkien ja sähköputkien osalta

  Huh, huh!

Sunnuntaiset talkoot ystävien voimin ja nalle takapihalla

Taas alkoi uusi kuukausi - järjestyksessään viides rakennuskuukausi. Kujeetkin ovat uudet, kun rakennuttajat ovat nyt kumpainenkin lomalla.

Aurinkoinen sunnuntai-iltapäivä sujuu mukavasti ja menee ohi nopeasti, kun tekeviä käsiä on paljon. Koolasimme Villen kanssa viimeiset neliöt hallista ja vaatehuoneesta. Normaali 2700mm korkea tila ja suorat seinät eivät juuri potki vastaan, kun katto on jo koolattu. Tämänkin työvaiheen takia viistot korkeat katot aiheuttavat lisäkustannuksia.

Koolinkien asennuksen jälkeen siirryin työnjohtopuuhiin. Salla ja Pepe tulivat maalaamaan, samoin Mummi, Teija ja Rami. Kun vielä Ellu ja naperot saapuivat paikalle, oli tekijöitä vauhdikkaaseen siivoukseen asti. Puolesta kilometristä paneelia jäi jäljelle vain parisataa metriä.

Naisten maalatessa miehet kokosivat Haki-telineet itäsivulle. Lasse ja Jussi pääsevät alkuviikosta nakuttelemaan aluslaudat paikalleen suoraan valmiilta telineiltä eikä rakennuttajan kukkaro kevene telineiden kokoamisesta.

Ellu, Ville ja Konsta laittoivat tuulemaan talon sisällä kantaen kiviä pois jo muuratuista huoneista ja siivoten lattioita. Lopulta MH1, VH2 ja WC/S suorastaan kiilsivät uutuuttaan.

Näkymää makuuhuoneesta. Vasemmalta lukien WC/S, VH2 ja ovi ulos makkarista.

Hommat päättyivät illalla poliisin kehotukseen ja valtakunnalliseen viranomaistiedotteeseen. Nallekarhu oli noussut takajaloilleen puolen kilometriä meidän takapihalta ja rakennuttajia kehotettiin siirtymään sisätiloihin. Ikkunoiden ja ovien puuttuessa päätimme suunnata kotiin huilaamaan.