perjantai 30. heinäkuuta 2010

Heinäkuun viimeinen puristus

Aloitimme Tuomaksen kanssa työt aamulla heti yhdeksältä. Eilisten valmistelujen jälkeen pääsimme aika pian vauhtiin ja koolausta alkoi syntyä viistoon sisäkattoon useita metrejä samoilta jalansijoilta. Aamupäivän vaihduttua iltapäiväksi olimme koolanneet koko talon, pois lukien hallin ja sisäänkäynnin viereisen vaatehuoneen katon. Melkoinen puristus. Tavoitteesta jäätiin alle 20 neliötä, mutta valmistakin tuli. Kahden kuluneen viikon aikana on eristetty IV-putket, laitettu höyrynsulkumuovit koko taloon, tehty otsake ja koolattu koko talo viittä vaille valmiiksi. Eihän näistä hommista olisi yksin mitään tullut, joten iso kiitos Tuomakselle. Lukiolaisen tsemppi riitti loppuun asti!

Koolaukset keittiön katossa.

Marko piti katon kanssa tänään lepopäivän. Lasse ja Jussi tekivät pohjatyöt katolle tulevia vaakapaneeleita varten. Meidän hommaksi jäi maalata ennen maanantaita pari sataa metriä paneelia. Santtu ja Tommi muurasivat viimeisiä seiniä pesuhuoneeseen. Touhua ja tohinaa riitti siis koko päiväksi.

Katto valmiina vastaaottamaan vaakapaneloinnin.

Perinteinen perjantaipulla vaihdettiin edellä mainittujen rakennusmiesten suostumuksella Mikon häälahjaksi. Herrasmies menee nimittäin huomenna naimisiin. Kipaisin pitkäripaisesta hääruusun toiviolaiseen tapaan ja kirjoitin tervehdyksen ruusupaketin kylkeen. Toivion hääruusupaketti luvattiin toimittaa perille hymyssä suin.

Itäsivun katto on valmis.

Tytötkin touhusivat raksalla ja valmistakin tuli. Tällä kertaa vastaamme käveli kaksi avaruudesta saapunutta kesälomalaista.

Vieraat avaruudesta.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Hommat etenee, mutta köli alkaa raapia pohjaa

Aamulla kahdeksaksi raksalle ja illalla yhdeltätoista kotiin. Takana on kaksi päivää , yhteensä 23 tuntia, rakentamista tuskaisen kuumassa helteessä.Tuomas on tehnyt yhtä pitkiä päivä  kuin minä ja jaksanut vielä meikäläisen sadattelut ja tuhinat kaupan päälle. Reipas nuorimies! Onneksemme huomenna saattaa olla kymmenen astetta viileämpää, joten ollaan enää hiukan hellerajan yläpuolella. Huh, huh!

Eilen Santtu muurasi meidän makkarin ja kodinhoitohuoneen seinät. Tänään ilmestyi VH2:n seinä ja viimeiset varvit eilisiin muurauksiin. Enää talosta puuttuu pesutilojen neljä hassua seinää. Ne tulevat kuulemma huomenna. Kovaa kyytiä ne näkyvät nousevan!

Koolaus on edennyt viimeiselle neljännekselle. Enää puuttuu toinen viisto lape ja eteinen. Valmisteluihin menee yllättäen melkein kolme kertaa enemmän aikaa, kuin itse koolauksien naulaamiseen. Mittaaminen, sahaaminen, 120cm jaon merkitseminen ja mestojen valmistelu vievät kummasti aikaa. Onneksi on kaksi tekijää.

Marko ja Tomppa saivat tänään idän puoleisen lappeen kokonaan tehtyä. Nyt miehet siirtyivät sisäpihan puolelle, josta löytyy ruoteiden lisäksi myös katolla tulevaa paneelista tehtävää julkisivuverhoilua. Verhoilu pitää tehdä ennen katetta, koska se pitää maalata eikä maali kuulu vesikatteelle. Miedän olisi pitänyt saada tänään maalattua sata metriä paneelia, mutta haaveeksi jäi. Onneksi huomiselle löytyy asennettavaksi vielä räystäiden aluslautoja, joita Maria ja Venla maalasivat tänään ahkerasti lisää.

Roskalavallakin tapahtui tänään liikettä. Kivireki oli sen verran täynnä kiviä ja muuta roskaa, että Mersu ja kuljettava joutuivat tekemään tosissaan töitä, ennen kuin lava oli auton kyydissä. Oletteko koskaan nähneet, kuinka kuorma-auto sutii asfaltin ensin rullalle ja sitten tekee siihen kuopan? Minä olen. Olen myös koittanut uudelleen asfaltoida kyseisen painauman.
  • Jotta väliseinät voi muurata täyteen korkoon, pitää koolausten olla paikalla. Kun kaksi miestä muuraa niin nopeasti, kuin meidän muurarit, tulee koolauksen tekijöille hivenen kiire.
  • Jotta räystäiden aluslautaa voi asentaa, sen pitää olla kertaalleen maalattua. Kun kaksi miestä asentaa aluslautaa yli sata metriä päivässä, tulee maalareille hivenen kiire.
  • Jotta vesikatetta voi asentaa, pitää katolla olevien puuosien olla maalattu. Kun kaksi miestä tekee kattoa samassa tahdissa, kuin aurinko kiertää maata, tulee maalareille vielä enemmän kiire.
Tässä on nyt koitettu olla maalareita, koolauksen asentajia ja taas uudelleen maalareita ja pitkää päivääkin on tehty, mutta siitä huolimatta Peltomaan porukka johtaa meitä noin sadalla metrillä paneelia. Kuusi miestä vastaan kaksi miestä, nainen ja pienet prinsessat näyttää kääntyvän ensin mainittujen voitoksi. Työtahtiakaan ei enää voi oikein kiristää, sillä tenavat ja vaimo ylisuorittavat jo nyt. Kölin raapiessa pohjaa pitää kuitenkin jaksaa soutaa - eihän kukaan sanonut, että oma koti nousee ilman hikeäja uhrauksia - eihän?

Oikeiden töiden lisäksi on hoidettu myös rakennuttajan vastuulla olevaa työmaan johtamista ja aikatauluttamista. Rappaus sovittiin keskiviikkona tehtäväksi syyskuussa. Sähkömies tulee vetämään seinien sisässä olevat putket höysynsulun sisäpuolella maanantaina. Sen jälkeen meillä on pari kolme viikkoa aikaa vetää sähköt. Katolle oli eksynyt yksi väärän värinen läpivienti. Reklamaatio on soitettu ja oikean värinen härveli on matkalla Toiviota.

Tässä tämän kertaiset tuhat sanaa. Kuviin ei enää energia riittänyt.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Rakennekatselmus ja ensimmäiset koolaukset kattoon

Tänään se vihdoin tapahtui. Pääsimme kattohommissa koolauksiin asti. Kahden naulapyssyn voimin nakuttelimme koolaukset autokatoksen puoleiseen talonpäätyyn. Sen jälkeen jatkoimme rappausverkkojen asennusta sekä pahojen paikkojen viimeistelyä höyrytiiviiksi muovien epäjatkuvuuskohdissa hallissa ja itäseinustalla. Kiva tehdä välillä muutakin hommaa!

Koolatutu MH1, KHH, WC/S ja VH1.

Peltomaan miehet, Lasse ja Jahve, laittoivat räystäiden aluslautoja paikoilleen. Homma eteni onneksi ainakin tänään huomattavasti ennakoitua nopeammin. Illalla oli siis taas luvassa sekä aluslautojen maalausta räystäillä toiseen kertaan, että uusien aluslautojen maalausta ensimmäiseen kertaan. Päivävauhti näyttää olevan hiukan toistasataa metriä lautaa päivässä. Pinossa seisoo lautaa karvan päälle 900 metriä.

Koska lauta on kivitalossakin niin ihanaa ja tarpeellista, tilasin sitä tänään Toikkoselta kilometrin lisää. Puolet määrästä tulee yläpohjan kulkusilloiksi ja harvalaudotuksen koolaukseksi autokatokseen. Toinen puolikilometriä on julkisivuverhouksen paneelia, joka maalataan vasta asennettuna - ennen syyskuun alkua. Maalaushommaa siis piisaa. Maria tuli töiden jälkeen maalaamaan asennettuja aluslautoja. Ne oli maalattava tänään, koska huomenna telineet muuttavat seuraavaan asennuspaikkaan. Hereillä ja ahkerana on siis oltava joka päivä.

Rouva maalauspuuhissa.

Illalla ollessani maalaushommien kimpussa pihaan ilmestyi Transpointin auto kyydissään meidän ikkunat. Veikkasin kuskille, että lavalla on alun toista tonnia ikkunaa - vaan ei ollut. Niitä oli rahtikirjan mukaan 960kg. Ohjailin paketit pihaan kuskin ollessa puominosturinsa puikoissa. Sain vuolaat kiitokset avunannosta ja hyvän mielen maalausurakan keskelle.

Ikkunat ja terassiovet.

Lisää hyvää mieltä oli luvassa, kun sain viestin rappausurakoitsijalta. Lukaisin tarjouksen läpi ja soitin urakoitsijalle pieni tinkausvara mielessäni. Sovimme paketoivamme urakan pakettiin huomenna. Todella hieno homma! Ainoa varjo muuten niin valoisaan rappausurakkaan on, että Kalelta oli alkujaan unohunut sokkelin rappaus kustannusarviostamme kokonaan. Onneksi kyseessä ei ole kovin suuri menoerä kustannusarviossa olevan rappauskustannuksen päälle.

Niin ja olihan meillä tänään rakennekatselmuskin. Pöytäkirjassa seisoo, että "Hyväksytty", joten talo kantanee lumet ja kestänee sateet ja tuiskut, kuten on suunniteltukin. Kotiin hilpaisin siivouksen ja kamojen keräämisen jälkeen jo ennen puolta yhtätoista.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Otsake kattoon ja sinistä muovia kohta korvistakin

Kamera alkaa täyttymään kuvista, joissa pääosaa näyttelee sininen muovi. Niinpä päätimme aloittaa päivän rakentamalla otsakkeen keittiön viiston sisäkaton ja hallin tasaisen sisäkaton välille. Aamupäivän aherruksen jälkeen olimme onnistuneet rakentamaan Mikon sanoin "varsin pätevän ratkaisun".

Paketoitu otsake.

Iltapäivällä laitoimme lisää muovia kattoon. Nyt sieltä puuttuu enää pari hassua täyte- ja tilkepalaa. Muutoin katto on nyt sinisen kirjava kaikkine saumoineen ja reikien paikkauksineen.

Peltomaan miehet saivat tänään loput maskiharkot muurattua. Mikon tultua hakemaan sankarit pois tantereelta sovimme räystäiden aluslautojen ja muiden julkisivun puuverhousten asennuksesta. On se vaan arvokasta hommaa! Työt puuosien kanssa alkaa huomenna, joten minun täytyi jäädä vielä illaksi maalaamaan räystäslautoja. Lähtiessäni tontilta Mersun valot näyttivät pitkin hämärää Ojakujaa, lokit pitivät yökonserttiaan eikä kännykän kamerakaan mahtanut pimenevälle taivaalle yhtään mitään.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Lauantainakin tontilla

Koska emme olleet vielä viikossa kypsyneet raksahommiin Tuomaksen kanssa, päätimme tulla vielä tänään aamupäiväksi hommiin höyrynsulkuja asentamaan. Kelloni soitti aamulla sen verran aikaisin, että ehdin odottelemaan Toikkosen aukeamista muutaman minuutin auringon lämmittämässä raksa-autossa. Kesken loppunutta muovia oli haettava lisää, jotta urakka vauhti säilyy totutun mukaisena. Palattuani rullan kanssa tontille laitoimme autokatoksen puoleisen siiven muovit paikoilleen ja lähdimme välillä muihin hommiin.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Höyrynsulkua ja siivousta

Mikä onkaan parempi tapa viettää perjantaista lomapäivää, kuin omaa taloa rakentaen! Aamupäivä hujahti hetkessä ohi minun ja Tuomaksen laittaessa höyrynsulkuja olohuoneen viistoon sisäkattoon. Pari Peltomaan ukkoa laittoi maskiharkkoja tien puoleiseen julkisivuun ja autokatoksen päätyyn. Mikko oli käynyt heti aamusta ennen meitä laittamassa loput tuulensuojat ja tuuliohjaimet paikoilleen. Mies palasi puoliltapäivin paikalle ottamaan vastaan kysymysten vuolaan tulvan. Kumman paljon höyrynsulun, koolausten ja rappausverkon asennus voi herättääkin kysymyksiä noviisirakentajissa.

Kysymysten ohella Mikko huomautti, että puuta menee Talo Suhosen julkisivuun pari kilometriä ja sen asennukseen menee kahdelta mieheltä kuukauden päivät. Ihan yksin en siis saa hommaa viikossa pakettiin, vaikka olin niin unissani kuvitellutkin. Nyt se budjetoimaton kuluerä sitten löytyi! Mikko lupasi viikonlopulla miettiä, mitä lysti maksaa. Joka tapauksessa puuosat pitää olla paikallaan elokuun  loppuun mennessä, koska silloin paikalle tulee rappaaja eikä talon seinien lähellä enää sen jälkeen ole syytä heilua pitkien lautojen kanssa seinien naarmuuntumisriskin takia.

Kustannusarviota paisuttaneen keskustelun jäleen pääsimme taas pukemaan sinistä muovia yllemme ja vähän yläpohjaankin. Höyrynsulkuteltassa hiki valuu norona otsalta näillä helteillä, kun ilma ei kierrä ja päällä on hengittämätöntä muovikalvoa kymmenkunta neliötä kerrallaan. Onneksi hommaa ei ole enää ihan hurjasti jäljellä ja työpari on varsin passelia seuraa - yksin siitä hommasta ei tulisi yhtään mitään. Onneksemme muovi loppui sopivasti kesken illansuussa ja pääsimme lähtemään ennen auringonlaskua.

Muovit katossa.

Iltapäivän päätteeksi Maria tultua tontille meille tuli vieraita Leinolasta. Lapset pommpivat trampoliinissa ja Salla, Pepe sekä Maria siivosivat tonttia koko illan ja lopputulos oli mitä hämmästyttävin. Piha on nyt siisti! Kiitos ja kumarrus!
Itäseinältä on kerätty toistasataa laudanpätkää ja muuta roskaa.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Hyörynsulkua kaikilla herkuilla!

Tänään pääsimme vihdoin asentamaan hyörynsulkua Tuomaksen kanssa. Homma lähti liikkeelle TV-huoneesta, josta etenimme itse oppien kohti pesuhuonetta ja lopulta olohuonetta. TV-huoneen puoleiseen päätyyn piti laittaa ihan aluksi juoksut kantavan seinän päälle, johon sitten tuettiin koolauspuu. Mikko antoi juoksun asennukseen ruutia voimanaan käyttävän naulapyssyn. Olo  oli aika miehekäs, kun kunnon pamauksen jälkeen paikalla haisi palanut ruuti. Paineilmanaulainkin voitti IV-putkien eristyksen mennen tullen. Aamupäivän päätteeksi meillä oli yksi pala hyörynsulkua katossa.

Höyrynsulku TV-huoneen katossa.

Parhaat vinkit tuli Mikolta ja Akilta sitten, kun olimme kyseisen kohdan tai työvaiheen jo ryssineet kerran tai kaksi. Onneksi nämä hyörynsulun asennuksessa tehdyt virheet eivät olleet lainkaan vakavia vaan enemmänkin tekijöitänsä turhaan työllistäviä. Jatkoimme hommia eteenpäin aina entistä osaavampina. Illalla onnistui melkein 30 neliön höyrynsulun asennus alle tunnissa - tosin Maria oli tuolloin apuna meidän kahden lisäksi. Höyrynsulun asennuksen jälkeen ilta huipentui tunnin mittaiseen siivousmaratoniin.

Olohuoneen, ruokailutilan ja keittiön höyerynsulku. Toivottavasti tuuli ei vie muoveja yöllä mennessään!

Mauri kävi laittamassa aamupäivällä viemärien ja radonin tuuletusputket paikoilleen. Lisää eristettävää on siis tiedossa, mutta tehdään ne hommat vasta ensi viikolla.

Ei tanssitanko vaan viemärin tuuletusputki.

Mikon päivä sujui asennellessa viimeisiä tuuliohjaimia ja tuulensuojalevyjä samaan aikaan, kun pari muuta ukkoa muurasi maskiharkkoja tien puoleiseen julkisivuun.

Virallinen kuva maskiharkoilla.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Pikkusäätöä

Tänään oli oikea pikkusäädön päivä. Takapihan puolelle kasvoi maskiharkkoseinä, ikkunoiden tukipuista raavittiin uretaanit, tuulensuojia asennettiin puuttuviin paikkoihin, yksi väliseinä muurattiin loppuun, hiottiin seiniä, siivottiin sisällä ja saatiinpa vielä eristyshommatkin ainakin toistaiseksi valmiiksi - huippua! Pääsimme Tuomaksen kanssa iltapäivästä vihdoin muihin hommiin, kun valmistelimme huomista höyrynsulkujen asennusta Mikon ohjeita kuunnellen ja mestoja kuntoon laittaen. Erityksen ohessa ehdimme myös maalaamaan ylemmän harjan otsalaudat kokonaan ja suurimman osan takapäädyn otsalaudoista.

Iltapäivästä tontilla poikkesi toinen rappaajaehdokas. Syrjän Seppo vaikutti varsin mukavalta hepulta, joka lupasi ehtiä rappaamaan talon jo syyskuussa. Toivottavasti pääsemme sopimukseen Sepon kanssa. Edellinen tarjoaja ylitti kustannusarviomme ja rappauskin olisi ollut vasta ensi keväänä.

Aukko valmiina ikkuna-asennukseen.


Juhlava takaseinä maskiharkkojen kera.

Venlan huone siistinä!

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Rakennekuvat = yksi mahdollinen tapa

Rakennuttajana oppii paljon uusia asioita: projektinhallinta, kustannusarvion laadinta, budjetin seuranta, aikataulutus, kaikki ne uudet sanat ja nyt viimeisimpänä kaikki ne mahdolliset tavat tehdä lupakuvissa oleva talo valmiiksi.

Tänään meidän raksalla pohdittiin, kuinka hyörynsulku kulkee erilaisten kattotuolien ja erikorkuisten kattojen kautta tilasta toiseen, kun kattotuolien väliin on tarkoitus rakentaa seinä, jotta puhallusvillat koteloituvat oikein. Heimo ja Mikko miettivät hetken jos toisenkin, ennen kuin he saivat päätöksen valmiiksi: muurataan väliseinä valmiiksi ennen hyörynsulkua ja tehdään hyörynsulku kahteen eri osastoon. Sopii minulle.

Hetkeä myöhemmin oli aika pohtia palo-osastointia ja palokatkoja. Rakennekuvissa oli piirretty palokatko sekä autokatoksen kattoon, että talon ulkoseinän yläpuolelle harjaan asti. Heimo otti asiakseen käydä selvittämässä asian kunnassa. Palokatko riitti autokatoksen kattoon - niinhän se järkikin sen sanoo.

Viime viikolla keskustelimme Lakan kanssa tuulensuojalevyistä ja tuuliohjaimista. Kummatkin oli luvattu toimittaa sopimuksen mukaisesti tontille, mutta kumpikaan ei kuulemma kuulunut Lakan normaaliin toimitussisältöön. Lakalta sanottiin, että ei näitä hommia koskaan ennen ole näin rakennettu, jonka jälkeen Mikko sanoi, että koskaan ennen ei ole muulla tavoin tehtykään. Kalekin poikkesi paikalla ja jääväsi itsensä toteamalla, että kumpikin tapa käy. Lopulta Lakalta luvattiin sitoutua ehdottamaamme rakennustapaan. Tuulensuojalevyt pitävät puhallusvillan paikoillaan maksiharkkojen sijaan ja tuuliohjaimet kiertävät kaikki vinot sisäkatot. Loppu hyvin kaikki hyvin - ja osin jopa rakennekuvien mukaisesti.

Meidän tämä päivä sujui vielä ilmanvaihtoputkia eristellessä ja osa hommista jäi vielä huomisellekin - voi kökkö!

Peltomaan porukka asensi maskiharkkoja, tuuliohjaimia ja tuulensuojia sekä väliseiniä Heimon ehdotuksen mukaisesti. Myös kakkosneloset löysivät paikkansa aukkoihin kaiverretuista rakosista ja saivat uretaania kaverikseen. Päivän päätteeksi olohuoneen ja TV-huoneen välinen seinä oli täydessä korossaan ja työhuoneesta ei enää nähnyt pesuhuoneeseen.
Olohuoneen ja TV-huoneen välinen seinä. h 4100mm

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Uusi viikko ja uusi kuje


Kun hätä on suurin, apu on lähellä. Nyt apu tulee Marian veljenpojalta vain parin kilometrin päästä meidän tontilta. Tuomas tuli avuksi rakennushommiin kesätöiden merkeissä.

Tänään Aki muurasi Jukan kanssa työhuoneen ja pesuhuoneen seiniä. Pikkuhiljaa talo alkaa hahmottumaan myös sisältä. Työhuone vaikuttaa pikkuisen pieneltä, mutta olohuone sitäkin suuremmalta. TV-huoneessa näyttäisi olevan suunnitelmien mukaisesti tilaa katsoa leffoja ja pelailla pleikkaria.

Näkymä ruokailutilasta kohti TV-huonetta.

Marko ja Tomppa asensivat lisää peltiä katolle, kunnes Markon oli aika lähteä synnytyshommiin. Lykkä tykö ja tervetuloa takaisin katon pariin, kun mies vauva-arjesta pääsee taas irtautumaan. Markon paluuseen asti kattohommat ovat nyt seis.

Peltiä katolla.

Jahve ja Lasse asensivat tukia kattotuoleihin sekä tuulensuojia ulkoseiniin ja tasoeroihin Mikko puuhastellessa puhelimen ja tuulenohjainten kanssa. Ehtivä mies tuo Mikko - kerta kaikkiaan.

Tuulensuojalevyt yläpohjassa.

Pari muuta ukkoa puuhailivat maskiharkkojen parissa. Tänään päästiin alkuun takapihan puoleisen päädyn kanssa.

Markiharkkorivistö.

Me eristimme Tuomaksen kanssa IV-putkia. Mauri oli aamulla käynyt laittamassa loput vaakasuuntaiset putket paikoilleen, joten eristettävää oli taas tarjolla oikein kunnolla. Tällä kertaa eristyshommia ei voinut tehdä enää lattiatasossa, vaan nyt oli aika kiivetä katonrajaan teippi ja surrilanka taskussa. Päivän päätteeksi totesimme hiukan nyrtyneinä, että eristystuohua riittää vielä ainakin koko huomisen päivän ennen kuin pääsemme mukavampaan hommaan hyörynsulkujen pariin.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Lauantaiset raksatalkoot

Kun saavuimme lauantaina tontille kymmenen aikaan, riensi Venla suoraan taloon sisään. Hetkeä myöhemmin tyttö tuli hymy korvissa takaisin. "Sanoin Akille, että se on tehnyt meille ihan omat huoneet!" Ja toden totta! Vaikka aurinko paistoi ja lauantai oli komeimmillaan, oli Aki poikansa kanssa töissä muuraamassa väliseiniä. Tyttöjen huoneissa oli kaikki seinät ja hallin kyljessä oleva vessankin seinät olivat melkein muurattu valmiiksi.

Tyttöjen huoneet piilossa väliseinien takana.

WC1.

Meidän hommat rajoittuivat rasioiden paikkojen merkitsemiseen, oviaukkojen mittaukseen sekä otsa- ja räystäslautojen maalaukseen. Maria maalasi tyttöjen kanssa räystäslautoja ja minä kiipeilin katolla otsalautoja maalaillen. Maalasin torstaisen sateen putsaamat laudat uudelleen ja vanhempaa maalauskertaa olevat otsalaudat toiseen kertaan. Parin tunnin jälkeen olimme kaikki auringon sulattamia ja päätimme lopettaa hommat siihen.

Illalla on luvassa matka Kuopioon ja huomenna sunnuntaina tutkimusmatka asuntomessuille!

perjantai 16. heinäkuuta 2010

8 X 24 = perjantaipullat

Tänään tontilla tapahtui enemmän, kuin isäntä itse enää muistaakaan. Heti aamusta paikalla oli eiliseen tapaan yhdeksän rakennusmiestä. Marko puuhasi Tompan kanssa kattopeltejä, Aki ja Jukka tekivät väliseiniä,  Lasse ja Jahve viimeistelivät kattoruoteet ja otsalaudat, pari ukkoa muurasi maskiharkkoja ja Mikko puhui puhelimessa - ja asensihan se muutaman tuulenohjaimenkin. Minä eristelin loppuja IV-putkia ja NCC:n miehet asfaltoivat Ojakujaa ja meidän kääntöpaikkaa. Iltapäivällä kotiinlähdön aikaan tarjoilin kaikille täysi-ikäisille lupaamani kantopalkat ja viimeviikolta korkoa kasvaneet perjantaipullat iisalmelaisiksi naamioituneina. Ensimmäiset perin tyytyväiset marsut aivastivat lämpimänä jo ennen kuin Mikko oli saanut pakunsa liikkeelle - taisivat marsut mennä hyvään kotiin.

Peltomaan porukan lähdettyä viikonlopun viettoon Mauri kurvasi paikalle nostelemaan loput IV-putket katolle. Mauri on muuten notkea mies ja ketterä kuin pitkähäntäiset banaanista pitävät ystävämme. Pienessä hetkessä putket olivat paikoillaan odottamassa minun panostani. Maanantaina on luvassa lisää villoitusta, kun putkien liitokset pitää eristää yläpohjassa.

Maurin kanssa samoihin aikoihin tontilla poikkesi myös serkut Saksasta sekä Leinolan edustajat pullineen. Saksassa on kuulemma ulkoseinän rakenne juuri päinvastoin kuin meillä. Siellä on eriste - betoni - eriste, eli sama kuin täällä passiivikivitaloissa. Meille uudehko passiivitalotuote on ollut Keski-Euroopassa jo muutaman vuosikymmenen normaali rakennustapa.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Meidän taloon ei sada!

Pari viikkoa helteistä auringonpaistetta sai tänään ainakin hetkeksi tauota, kun ukkosmyrsky pyyhkäisi Toivion yli. Myrsky saapui samaan aikaan nosturin kanssa. Siinä oli hivenen hurjaakin kyytiä tarjolla, kun myrskytuulen tuivertaessa nosturi nosteli kattopeltejä katolle. Että ne sattuivatkin tontille samaan aikaan. Onneksi ammattilaiset osasivat hommansa ja pellit päätyivät katolle ilman haavereita. Toinen onni oli, että Peltomaan ukot saivat Talo Suhosen aamupäivän aikana sateelta suojaan, kun loputkin aluskatteet oli laitettu paikoilleen.

Kun pellit oli nosteltu katolle, aloitti Marko urakkansa. Tänään päästiin pieneen alkuvauhtiin. Alkuvauhti tarkoitti joka tapauksessa sitä, että meidän piti maalata lisää otsalautoja. Eilen tilatut otsalaudat saapuivat iltapäivällä ja Pelltomaan porukka odotteli jo niitä paikoilleen laitettavaksi. Työpäivän päätteeksi NCC:n miehet kävivät ilmoittamassa, että asfaltti tehdään huomenna. Osa kattopelleistä, 150 metriä lautaa ja 260kg painava takkasydän lojuivat pahaa aavistamatta asfaltin tiellä. Mikko komensi rykmenttinsä kantohommiin, mutta aurinkoinen sää ja kotiin lähdön hetki ei juuri auttaneet komennon suorittamista. Nostin panoksia ja lupasin kaikille nosteluun osallistuneille korillisen iisalmelaista ja johan lähti tavarat liikkeelle. Puolen tunnin jälkeen kääntöpaikka oli tyhjennetty meidän rakennustarvikkeista ja takkasydän lepäsi omalla paikallaan talon sisällä. Liekö oluella ollut osuutta asiaan?

Peltiä katolla.
Palasimme tontille kuuden aikaan illalla ja maalasimme Marian kanssa loput laudat valmiiksi huomista varten. Maalausurakan päätteeksi alkoi sataa. Toivottavasti vesi ei kohtele kaltoin meidän juuri maalamia lautoja.

Juuri maalatut otsalaudat.

Tyttöjen aika kului illalla huoneitaan ihaillen ja imurin varressa touhuten. Pitäisiköhän keltainen jätti päästää sisälle talon valmistuttakin? Aki oli muurannut päivän aikana myös Pihlan huoneen ruokailutilan puoleisen seinän viimeistä varvia  vaille valmiiksi.

Keinonen imuroi.

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Otsalautoja, eristettyjä IV-putkia, auki revittyjä aukkojen pieliä ja maskiharkkoja

Kun isäntä on viikonlopun ja kaksi seuraavaakin päivää poissa ja unohtaa vielä viedä raksalle keskuspölynimurin putkineen ennen lähtöään, ei väliseinien etenemällä juuri juhlita. Imurin putkien puuttuessa  oli raksalla juhlittu maskiharkkoja muuraten, otsalautoja asennellen ja aukkojen reunoja repien.

Maskiharkot pilkottavat otsalautojen alapuolella.

Maskiharkot muodostavat kantavien ulkoseinäharkkojen kanssa yhtenäisen julkisivun aina sokkelista räystääseen asti. Ikkuna- ja oviaukoista oli nirhetty päivällä eristettä pois. Nirhettyihin koloihin asennetaan kakkosneloset uretaanilla ja näihin kakkosnelosiin kiinnitetään sitten ikkunoiden ja ovien karmit - kätevää.

Kolo odottaa kakkosnelosta.

Keskuspölynimurin putket päätettiin roilottaa seiniin myöhemmin. Putkien asennus väliseinäharkkoon on joka tapauksessa sellainen säätö, että se on melkein helpompi tehdä jälkeenpäin. Putket eivät nimittäin mahdu harkon sisään, vaan harkko on halkaistava putkien kohdalta.
Tänään rakennuttajan työlistalla oli taas muutama kymmenen metriä ilmanvaihtoputkia eristettävänä. Kun putket oli eristetty, tuli Mauri mestoille ja nosteli ne kattoon pois väliseinien muurauksen tieltä. Huomenna Aki laittaa taas tuulemaan. Rakennuttajan vaimon työlistalla oli kiinnitettyjen otsalautojen maalaus. Maria maalasi itäseinän otsalaudat ja tielle päin olevan julkisivun katon harjalla olevat otsalaudat. Rohkea vaimo!



Pääsimme tänään korkkaamaan raksaimurin. Keltainen peto sai tytötkin aktivoitumaan rakennussiivoukseen. Imurin varteen oli ajoittain jopa tunkua. Irma suoritti luonnollisesti alkuimut. Alkuimujen siivellä huomasin myös pieleen menneen lattian lämpötilaanturin putkituksen. Putki törröttää harmillisesti pari senttiä seinän vieressä. Varovaista pikkausta luvassa siis.

Ohi meni.

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Saanko esitellä: Aki!

Naapurin työmaalta meille hetkeksi loikannut muurarimestari Aki otti tänään muurauskauhan kokeneisiin käsiinsä ja laittoi väliseiniä pystyyn. Venla oli onnesta soikeana huomattuaan huoneensa seinien nousseen osin jo kattoon asti. Aki kuuluu Peltomaan porukkaan ja sen mukaista on jälkikin eli priimaa. Aamupäivällä kävimme rasioiden paikat läpi ja iltapäivällä oli seinät pystyssä.

Onnellinen omistaja.

Olli ja kumppanit asensivat aluskatteita ja ruoteita. Enää puuttuu yksi lape ja jiirin viereen tuleva säätöpala, joiden asennuksen jälkeen meidän pirtti on sateelta suojassa. Upeaa!

Aluskatteita katolla ja kattopellit pihassa.

Perjantaipullat unohtuivat tänään rakennuttajalta totaalisesti. Minun aikani kului puhelimessa hoidellessa juoksevia asioita, kuten sähkökalusteita, tuulensuojia, tuuliohjaimia ja ruodelautoja. Lupasin ukoille, että hyvitän unohdukseni ensi viikolla korkojen kanssa.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Maalaustalkoot pikana

Palasimme tuttuun tapaan tontille heti aamusta. Ennen kuin olin ehtinyt laittaa raksavaatteita päälle Olli päätti pudottaa pienen aikapommin päälleni kysymällä, että ajattelinko maalata otsalautoja ollenkaan. Ajattelinhan minä ja kysyinkin asiaa viime viikolla Mikolta, mutta silloin ei ollut vielä varmaa tietoa maalauksen tarpeellisuuden ajankohdasta. Ajankohta oli kuitenkin nyt ja valmista piti olla huomenna. Me käännyimme kannoillamme, menimme takaisin autoon, jonka jälkeen haimme lupakuvat kotoa ja suuntasimme Toikkoselle. Lupapaperit pitkin maaliosastoa keräsimme tarpeellisen määrän oikean värisiä maaleja ja pensseleitä kärryyn huippuammattilaisen opastamana. Kaupan päälle saimme vielä grillisetin sekä neljä termospulloa. Kesällä maalaaminen - tai ainakin maalien ostaminen - kannattaa!

Matkalta Toivioon soittelin tuttuja hätiin. Kukaan ei luvannut tulla varmasti, joten toimeen oli tartuttava yksin. Lautoja oli 70 ja asteita auringossa melkein 40. En ollut ehtinyt muutamaa lautaa enempää maalata, kun Teija riensi hätiin. Teijan perässä tuli mummi, joka lupasi hoitaa lapset, jos tarvetta ilmenee.Kolme tuntia myöhemmin paikalle tuli vielä Juha-vaarikin, mutta silloin oli jo kaikki laudat saaneet maalit pintoihinsa. Juhan kanssa oli joka tapauksessa mukava turista ja esitellä taloa tarkemmin. Vieraat ovat aina kivoja!

Maalarien maalatessa taloa Mauri nosteli eristetyt putket yläpohjaan ja teki uusia runkoja eristettäväksi. Luulin eilen päässeeni jo lähelle loppua eristyshommissa, mutta Mauri muisti palauttaa leijuneen rakennuttajan maanpinnalle todeten, että hommasta on tehty noin neljäsosa. Onneksi tykkään halailusta, sillä sitä oli luvassa vielä useamman kymmenen ilmanvaihtoputkimetrin edestä.

Ollin poppoo asensi päivän aikana aluskatetta takapihan puoleisille lappeille.Homma etenee hitaasti, joskin tasaisen varmasti. Työvaiheita on paljon enemmän, kuin olin osannut ajatellakaan.

Vahvistin tänään vielä sisäovien tilauksen. Toivotaan, että aukot, ovet ja kynnykset osuvat kohdilleen.


maanantai 5. heinäkuuta 2010

Puuhapäivä

Sanna antoi meille eilen kuningasvinkin: "Hankkikaa oma trampoliini Toivioon.". Niinpä muksujen vaihtelevaan rakennusväsymykseen haettiin lääkkeeksi heti aamulla uusi trampoliini. Ennen trampoliinin kokoamista pääsin vihdoin oikeisiin rakennuspuuhiin. Mauri oli tehnyt IV-putkien runkoja valmiiksi jo hyvän matkaa, kun me saavuimme trampoliini takaluukussa raksalle. Laitoin pitkähihaisen paidan päälle, kuuntelin eristysohjeet ja annoin palaa. Metrejä tuntui piisaavan loputtomiin, mutta periksi ei annettu. Tytöt kuvailivat samaan aikaan Toivion ihmeitä Veera-pingviinin ollessa pääroolissa. Muutaman metrin jälkeen oli kuitenkin lähdettävä lounaalle tiitiäisten kanssa, joten sain ainakin melkein ansaitun tauon pikkuisen pölyisestä hommasta. 

Lounaan jälkeen kokosin tenaville trampoliinin. Ensimmäinen yritys meni tietenkin pieleen. Toinen onnistui paremmin ja parin tunnin hikoilun jälkeen trampoliini oli hyppykunnossa.

Ollin porukka oli päivällä askarrellut takapihan puoleisen jiirin paikoilleen ja laittanut loput hölpät talon päätyihin.

Haasteellinen jiiri.

Illalla palasin tontille eristämään loput putket, jotta Mauri pääsee nostelemaan valmiit putket kattoon huomenna. Osa putkista jäi vielä odotteleman sidelankaa, kun rakentajalta loppui jaksaminen kesken hiukan kellokymmenen jälkeen raksasiivouksen ja raksaradion korjauksen jälkeen.




perjantai 2. heinäkuuta 2010

Nysvätään kattoa

Helteinen perjantai kului kattoa nysvätessä. Mikko jäi tänään lomille ja ensi viikolla vetovastuu on taas Ollilla. Jos katon vaatimat ponnistelut tulivat minulle yllätyksenä, niin sitä ne näyttävät olevan myös Peltomaan porukalle. Useampi lape ja jiirit päälle vievät aikaa jo pelkästään toteutuksen suunnittelun osalta useita tunteja. Rakennekuvissa lukee kauniisti jiirin kohdalla: "Sahataan mittaan rakennuspaikalla". Eipä ole rakennesuunnittelijakaan pystynyt tai halunnut piirtää yksityiskohtaista kuvaa Talo Suhosen kattojiireistä.

Mikko ja Jahve viimeistelivät jiirin moottorisahalla ja lekalla.
Parin tunnin pohdiskelun jälkeen jiiri sai kuitenkin lopullisen muotonsa ja muutaman laudankin päälle. Samoilla vauhdeilla Mikko askarteli pohjat kuistin ja kuistin yläpuoleisen lappeen väliselle kohdalle. Räystäslautoja odotellessa...

Kuistin lape autokatokselta päin.

Iltapäivällä kiikutimme tontille hyvien rakennustapojen mukaisesti perjantaipullat. Helteestä johtuen pullien virkaa toimitti laatikollinen jääkylmiä jäätelötuutteja. Pari tuuttia riitti vielä naapurinkin työmiehille, sillä sielläkin kasataan Lakka Kivitaloa Peltomaan porukan voimin.

torstai 1. heinäkuuta 2010

Mutta missä on kattopellit?

Tänään tontille piti tulla kattopellit - ei tullut. Kattopeltien sijaan tuli kuitenkin sähköposti: "Valitettavasti toimituksessa on vähän ongelmia eli ei saada toimitettua niitä tänään. Ilmoitamme heti kun saamme uuden toimitusajan varmistettua." Olisi luullut, että toimituksen viivästyminen oltaisiin tiedetty jo paria päivää aiemmin. Onneksi meilläkin mennään sen verran kesälomavaihteella, että talon valmistuminen ei tästä viivästy.

Marko ja Tomppa ovat puuhailleet katon kimpussa. Tänään isoin lape oli jo miltei peitetty aluskatteella. Sen verran katetta on jo paikoillaan, että muurareiden kamat pysyisivät kuivana, jos vaikka sataisi - edes joskus. Kuiva kesä kuivaa toivottavasti meidän seinät siihen malliin, että kuivatusta ei tarvitse tehdä konevoimin.

Aluskatetta koillisen puoleisella lappeella.

Kuivatukseenkin on kohta edellytykset. Maurin tilaamat eristysvillat, putkien välikappaleet ja ilmanvaihtoputket hohtivat pihassa uutuuttaan odottaen innokkaita asentajia. Vielä tänään putket ja villat saivat olla rauhassa, mutta lähipäivinä Mauri pistää putket kasaan ja minä suoritan varsin villavan eristyksen. 

Virallinen kuva.